ja nouda paketti haluamastasi AITO-kaupasta ilman toimituskuluja!
Yli 39 euron tilauksille!
Oletko kuullut lääkärin tai muun asiantuntijan puhuvan stressin vaikutuksesta verensokeriarvoihin? Voiko stressi todella nostaa verensokeria ja vaikuttaa diabeteksen syntyyn? Vastaus on kyllä. Mietitään ensin vähän, mitä stressi on ja mitä se aiheuttaa kehollemme. Stressinhallinta onkin tässä avainasemassa.
Stressi voidaan jakaa karkeasti fyysiseen ja psyykkiseen stressiin. Esimerkiksi sairaus tai vamma voi aiheuttaa keholle fyysistä stressiä. Psyykkistä stressiä taas voi aiheuttaa tyhjä pankkitili, työttömyys tai pelko yhteiskunnan tilasta. Näillä fyysisillä ja psyykkisillä sekä akuuteilla tai pitkäaikaisilla stressitekijöillä, on suora vaikutus kehoomme, puhutaan ns. ”taistele tai pakene” -reaktiosta.
Taistele ja pakene -reaktio todennäköisesti mahdollisti esi-isiemme selviytymisen vaativissa olosuhteissa. Heillä ei ollut suojaa aina lähettyvillä, saatikka kunnon aseita villieläinten kohtaamiseen tai edes kenkiä, joilla olisi päässyt nopeammin karkuun. Siksi heidän kehonsa alkoi tuottamaan adrenaliinia, joka mahdollisti pakoon juoksemisen tai antoi voimaa taistella villieläimiä vastaan. Adrenaliini vapauttaa sokerin (glukoosin) ja rasvat verenkiertoon mahdollistamaan taistelun tai pakenemisen. Ne kiertävät verenkierrossa joka puolelle kehoa.
Nykyään ongelmana on se, että kehomme ei erittele, mikä on oikea vaara ja mikä stressiä. Emme kuluta stressin vapauttamaa sokeria ja rasvoja fyysiseen toimintaan, vaan istumme tietokoneidemme ääressä ja stressaamme YT-neuvotteluita, työkuormaa tai työnhaun hankaluutta. Tällä tavalla stressi sekoittaa verensokerimme.
Krooninen stressi voi aiheuttaa pahoja verensokeriongelmia – se on kuin vuotava katto, joka vuotaa sokeria verenkiertoomme jatkuvasti, ilman että sitä käytetään hyväksi. Tutkijoiden mukaan joidenkin kohdalla krooninen stressi voi laukaista 2. tyypin diabeteksen, etenkin jos sille on alttius olemassa. (1,2)
Stressin fyysisten vaikutusten vuoksi sillä on vahva vaikutus henkiseen kestävyyteemme. Stressaantuneena ei ole helppo tehdä terveellisiä ruokavalintoja, vaan keho huutaa rasvoja ja sokereita, kunnon lohturuokaa. Tämäkään ei auta verensokerin hallinnassa.
Ensin kannattaa toki yrittää muuttaa ne asiat, joihin on mahdollista vaikuttaa. Jos niihin ei ole mahdollista vaikuttaa, kannattaa yrittää muuttaa omaa ajattelutapaansa tai hyväksyä asia. Ajattelutavan muutoksessa voivat erilaiset menetelmät olla avuksi, kuten NLP, meditaatio, mindfulness tai rentoutusmusiikin kuuntelu. Elämän kaikki muutkin osa-alueet tulisi saada hallintaan ja huomioida:
Kannattaa syödä säännöllisesti värikästä, ravintorikasta ruokaa, tarpeeksi hyvälaatuisia rasvoja ja proteiineja. Valkojauhotuotteet, sokerit ja muut stimulantit, kuten kahvi ja alkoholi olisi hyvä jättää minimiin. Monilla paleo-tyyppinen syöminen tai VHH-ruokavalio toimivat hyvin verensokerin hallinnassa.
Haluaisin vielä korostaa, että lisämunuainen, joka tuottaa stressihormoneita, ei tuota niitä, jollei aivot käskytä niitä. Eli stressin hallinta menetelmä numero yksi on mielen hallinta!
Lisämunuaiset kuluttavat enemmän ravintoaineita stressissä, etenkin C- ja B-ryhmän vitamiineja ja magnesiumia. Pitkään jatkuneeseen stressiin voikin hakea tukea myös ravintolisistä, kuten;
Ja verensokerihaasteisiin voi kokeilla mm. seuraavia:
Ravintoterapeutti voi laatia sinulle yksilöllisen ruokavalio- ja ravintolisäsuunnitelman sekä tarkistaa ravintolisien ristireaktiot mahdollisen lääkityksen kanssa.
Stressivapaata arkea sinulle!
Frans Pouver et al. Discovery medicine Does Emotional Stress Cause Type 2 Diabetes Mellitus? A Review from the European Depression in Diabetes (EDID) Research Consortium. 11.2.2010
Kyle W. Murdock, Angie S. LeRoy, Tamara E. Lacourt, Danny C. Duke, Cobi J. Heijnen, Christopher P. Fagundes. Executive functioning and diabetes: The role of anxious arousal and inflammation. Psychoneuroendocrinology, 2016; 71
KIRJOITTANUT: Anu Bouquet, diplomiravintoterapeutti