Lisämunuaisten uupumus – yleinen, mutta huonosti tunnettu vaiva

Nykypäivänä monia meistä vaivaa krooninen stressitila, jollaiseen elimistöämme ei ole tarkoitettu. Pitkään jatkuvassa stressissä lisämunuaiset joutuvat tuottamaan kortisolia normaalia pitkäkestoisemmin. Se alkaa pikkuhiljaa rasittamaan lisämunuaisiamme ja lopputuloksena saattaa olla lisämunuaisten uupumus, jolloin kortisolia erittyy liian vähän tai sitä ei erity enää ollenkaan.
 

Lisämunuaisten erittämät hormonit

Ihmisellä on kaksi lisämunuaista ja ne sijaitsevat munuaisten yläpuolella. Lisämunuaiset jaotellaan kuorikerrokseen ja ydinkerrokseen, joista ydin tuottaa adrenaliinia sekä noradrenaliinia ja kuorikerros useita eri hormoneja, kuten kortisoli, aldosteroni ja miessukupuolihormonien esiasteet. Naisillakin esiintyy hyvin yleisesti miessukupuolihormonien häiriöitä. Lisämunuaisen kuorikerroksen hormonien eritystä säätelee aivolisäke. Se sijaitsee nimensä mukaisesti aivoissa, silmien takana ja on herneen kokoinen rauhanen.

Kortisoli on välttämätön hormoni elämiseen ja se vaikuttaa kaikkiin kehon soluihin. Se mm. turvaa elimistön energiansaannin ja vaikuttaa puolustuskykyyn. Lisämunuaisten kuorikerros erittää kortisolia eli hydrokortisonia erityisesti stressissä. Keholle stressiä voi aiheuttaa sekä fyysinen kuormitus että henkinen paine. 

Akuutti stressitilanne saa aikaan tahdosta riippumattoman eli autonomisen hermoston johdosta lisämunuaisen erittämään stressihormoneita. Se saa aikaan elimistössä erilaisia valppautta lisääviä toimintoja, kuten sykkeen ja verenpaineen kohoamisen ja keuhkoputkien laajenemisen. Se voi myös aiheuttaa hikoilua ja vapinaa. Tämä on normaali ja toivottukin reaktio, näin kuuluukin tapahtua, kun lisämunuaiset toimivat hyvin.
 

Lisämunuaisuupumus – kortisolia erittyy liian vähän tai ei ollenkaan

Se, mistä stressi kullakin meistä saa alkunsa, on yksilöllistä. Myös kyky käsitellä stressiä vaihtelee paljon yksilöiden kohdalla. Sairaudet ja elämän kriisitilanteet aiheuttavat melko varmasti stressiä kenelle tahansa. On kuitenkin tekijöitä, jotka lisäävät herkkyyttä sairastua lisämunuaisuupumukseen, kuten huono ruokavalio, päihteiden käyttö, vähäinen uni ja lepo, liialliset suorituspaineet, vakavat tai toistuvat vammat, sairaudet tai infektiot, allergiat, ympäristömyrkyt sekä äidin sairastama lisämunuaisuupumus raskauden aikana.

Kroonisessa stressissä on hyvin yleistä, että vastustuskyky kärsii. Myös suoliston puolustuslinjan toiminta heikkenee stressistä ja se aiheuttaa vääristynyttä bakteerikantaa. Suolistossa on ns. tiiviitä liitoksia, joiden läpi liian suuret ruokapartikkelit eivät pääse verenkiertoon aiheuttamaan ongelmia. Stressin seurauksena myös nämä liitokset saattavat alkaa rakoilla, jolloin syntyy vuotava suoli ja sen seurauksena esimerkiksi yliherkkyyksiä.
 

Kortisolin puute aiheuttaa monenkirjavia oireita:

• uupumusta
• lihasheikkoutta
• saamattomuutta
• päänsärkyä
• ruuansulatusongelmia
• jatkuvaa nälkää tai ruokahaluttomuutta
• hiustenlähtöä
• iho-ongelmia
• keskittymiskyvyn puutetta
• alhaista verenpainetta
• huimausta
• heikkoa stressinsietokykyä jne.

Lista oireista on pitkä ja oireet vaihtelevat yksilökohtaisesti. Jos esimerkiksi heräilet aamuyöstä, sinulla on yliväsymystä etenkin aamuisin ja piristyt iltaa kohti, suolaisten tai makeiden ruokien himoa, aivosumua ja masennusta, saattavat lisämunuaisesi olla ylikuormittuneet. Nämä oireet tosin voivat olla peräisin monesta muustakin syystä, joten pelkästään oireiden perusteella ei voi päätellä lisämunuaisuupumusta.
 

Voiko lisämunuaisuupumusta diagnosoida?

Endokrinologit eli sisätautien erikoislääkärit diagnosoivat lähinnä lisämunuaisten sairauksia, kuten Addisonin ja Cushingin tauti. He eivät välttämättä tunne lisämunuaisuupumusta, joten kannattaa kääntyä näissä asioissa funtionaalisen lääkärin tai ravintoterapeutin puoleen. He tunnistavat tämän yleisen vaivan ja osaavat myös diagnosoida tai ohjata eteenpäin, jotta lisämunuaisuupumus saadaan diagnosoitua.

Tutkimiseen on erilaisia tapoja. Yksi parhaista keinoista on ottaa ns. sylkitesti. Myös verikokeella ja virtsasta voidaan mitata kortisolia, mutta ne eivät anna niin kattavaa tulosta. Kortisolitasot vaihtelevat vuorokauden ajan mukaan ja niiden kuuluisi olla korkeimmillaan aamulla ja laskea siitä pikkuhiljaa iltaa kohti. Siksi onkin hyvä mitata kortisoliarvoja useamman kerran päivässä, jotta saadaan tarkempaa tietoa siitä, kuinka kortisolikäyrä kulkee. Sylkitestissä otetaan neljä näytettä eri aikaan päivästä. 

Testiä tekevät funktionaaliseen lääketieteeseen perehtyneet lääkärit.
 

Lisämunuaisuupumuksen hoito

Kortisolin korvaushoito hydrokortisonilla on normaali lääkkeellinen hoito lisämunuaisuupumukseen. Sitä otetaan pieniannoksisena, jolloin se ei aiheuta normaaleja kortisonin haittavaikutuksia. Sanotaan siis, että annostus on ”bioidenttinen” eli elimistön oman tuotannon kaltainen. Näin lisämunuaisten voidaan antaa levätä. Lääkityksen määrää lääkäri ja hoito tapahtuu lääkärin tai terapeutin valvonnassa.

On tärkeää muistaa, että keho on kokonaisuus, jota ei paranneta pillerillä päivässä. Jos kehon tasapaino on mennyt liian stressin seurauksena sekaisin, olisi myös puututtava syiden korjaamiseen sekä elintapojen tarkasteluun. Kokonaisvaltaisella hoidolla saavutetaan pitkäaikaisia tuloksia.
 

Tärkeät ravintolisät lisämunuaisille

• Lisämunuaisille tärkeitä tukiaineita ovat mm. C-vitamiini, B5-vitamiini (pantoteenihappo) ja magnesium. Näitä ravintolisiä voidaan ottaa kuuriluonteisesti tehokkaat annokset. 
• On hyvä huolehtia myös yleisesti riittävistä vitamiinien ja mineraalien saannista esimerkiksi laadukkaalla monivitamiini-hivenainevalmisteella. 
• Erilaisia lisämunuaisia tukevia yrttejäkin voi käyttää, esimerkiksi ashwagandha, lakritsinjuuri, ruusujuuri tai ginseng. 
• Omega-3-rasvahapot tasapainottavat lisäksi elimistön hiljaista tulehdustilaa, joka on taustalla lähes kaikissa kehon epätasapainotiloissa. 
• Koska stressi rasittaa aina suolistoa, ruuansulatusta voi tukea ruuansulatusentsyymeillä, mahdollisesti suolahapon eritystä tukevalla tuotteella sekä laadukkailla ja riittävän tehokkailla maitohappobakteereilla.
   

Lisämunuaisia tukeva ruokavalio

Verensokerin heittelehtiminen rasittaa lisämunuaisia. Ruokavalion tulisi olla tasapainoinen ja ateriavälien kohtalaisen lyhyitä n. 3–4 tuntia, jotta verensokeri pysyisi vakaana. Riittävä proteiinin ja hyvien rasvojen saanti aterioilla auttavat pitämään verensokerin hallinnassa paremmin kuin liian hiilihydraattipainotteinen ateria. 

Vähähiilihydraattinen ruokavalio ei välttämättä ole ideaalinen lisämunuaisuupumuksessa. Hyvä vaihtoehto sen sijaan on paleo-ruokavalio, jossa karsitaan pois sokerit, maitotuotteet, viljat, palkokasvit ja rajoitetaan hedelmiä. Tässäkin kannattaa huomioida, että saa tarpeeksi hiilihydraatteja juureksista sekä vaikka riisistä. Jos on hyvin uupunut, kannattaa kuitenkin olla hyvin "hellämielinen" keholle, eikö silloin ole oikea aika rajoittaa ruokavaliota kovasti.

Stimulantteja, kuten kofeiinia kannattaa välttää, sillä ne ”boostaavat” kehoa tarpeettomasti ylivirittyneeseen tilaan. Myös sokeri on haitaksi. Kevyesti höyrytetyt kasvikset, sosekeitot, smoothiet, itse puristetut kasvismehut, pataruuat ja pitkään haudutetut ruuat ovat suolistolle hellävaraista ruokaa. Tuoreita kasviksiakin kannattaa lisätä mukaan oman suoliston sallimissa rajoissa. 

Myös suolan tarve saattaa olla suurempi johtuen suolahormoni aldosterolin epätasapainosta. Voit lisätä laadukasta puhdistamatonta merisuolaa tai vuorisuolaa esimerkiksi juomaveden joukkoon vaikkapa sitruunan tai kurkun kanssa.

Ruokavalion kanssa kannattaa olla tarkkana. Liiallinen ruokavalion ”syynääminen” saattaa myös rasittaa kehoa, joka on muutenkin kuormittunut. Eli tee muutoksia ruokavaliossa lempeästi, ei pakottaen. Aloita muutokset itsellesi helpommista valinnoista ja etene askel kerrallaan.
 

Liikunta – harrasta maltilla!

Liikunta on aina hyvä asia, mutta sekin saattaa saada kortisolin tuotannon käyntiin kehossamme. Erityisesti kovatempoinen tai liian pitkään kestävä liikuntasuoritus kuormittaa jo valmiiksi uupunutta kehoa. Keskity rauhallisiin ja stressiä poistaviin lajeihin, kuten jooga, pilates ja rauhalliset kävelylenkit. Jos olet tottunut tehokkaampaan kuntoiluun, tee lyhyt harjoitus kerrallaan ja anna kehosi palautua kunnolla ennen seuraavaa treeniä. Huolehdi lisäksi riittävästä syömisestä, jotta kehosi saa rakennusaineita palautumiseen.
 

Tule asiantuntevaan AITO hyvän olon kauppaan!