Siirry sisältöön
Pidä huolta maksastasi!

Pidä huolta maksastasi!

Maksa on kehomme todellinen monitoimipakkaus ja yksi suurimmista elimistä – se painaa noin puolitoista kiloa. Maksa sijaitsee vatsan oikealla puolella, ja sen yhteistyöelimiä ovat haima ja sappirakko. Yhdessä nämä elimet osallistuvat ruoansulatukseen ja ravintoaineiden prosessointiin.

Koska maksan moninaiset toiminnot ovat laajoja, tässä artikkelissa keskitytään sen hyvinvointiin vaikuttaviin elämäntapatekijöihin.

Maksan tehtäviä

  • Suodattaa ruoansulatuskanavasta tulevaa verta ennen sen kulkeutumista muualle elimistöön.

  • Osallistuu verivarastointiin ja vanhojen verisolujen käsittelyyn.

  • Tukee elimistön puhdistusprosesseja.

  • Valmistaa ja erittää erilaisia entsyymejä, hormoneja ja muita biokemiallisia yhdisteitä.

  • Varastoi glykogeenia, vitamiineja ja kivennäisaineita.

  • Osallistuu sokerien, rasvojen ja proteiinien aineenvaihduntaan.

  • Tuottaa plasmaproteiineja, kuten albumiinia ja hyytymistekijöitä.

 

Maksa ja moderni elämäntyyli

Nykyajan ruokavalio ja elämäntapa voivat aiheuttaa haasteita maksan toiminnalle. Esimerkiksi keskivartaloon kertyvä ylimääräinen rasva voi liittyä elimistön sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnan muutoksiin. Tämä puolestaan saattaa näkyä myös jaksamisessa ja hyvinvoinnissa.

Hyvinvointipalveluissa on havaittu yhteyksiä maksan rasvoittumisen ja elämäntapatekijöiden välillä. Maksan kuormittuminen voi liittyä moniin arkisiin haasteisiin, kuten väsymykseen, turvotukseen tai epämukavaan oloon vatsan alueella. On hyvä huomioida, että näihin oireisiin voi olla monia muitakin syitä, ja terveydenhuollon ammattilainen voi arvioida tilannetta tarkemmin.

Metabolinen oireyhtymä alkaa kehon kerätessä rasvaa maksaan ja keskivartalon tienoille. Samassa rytäkässä syntyy myös insuliiniresistenssi, jolloin maksan energiankuljetus häiriintyy ja haima joutuu lisäämään insuliinin eritystä. Kuitenkin haiman ”avunanto” johtaa vain lisääntyvään maksan rasvoittumiseen. 

Sokeri, alkoholi ja maksa

Liiallinen sokerien – erityisesti fruktoosin – käyttö voi lisätä maksan kuormitusta. Fruktoosia lisätään moniin elintarvikkeisiin, ja se voi kertyä elimistöön, jos sitä nautitaan runsaasti. Alkoholi puolestaan vaikuttaa suoraan maksan rasva- ja puhdistustoimintoihin. Molempien kohtuukäyttö on hyvinvoinnin kannalta olennaista. 

Maksan kuormittumiseen vaikuttavia tekijöitä

  • Stressi lisää stressihormonien tuotantoa ja siten myös insuliinin tuotantoa. Kuten jo edellä totesimme, liiallinen insuliini on haitallista maksalle.
  • Prosessoitu- ja pikaruoka sisältävät runsaasti lisäaineita, jotka kuormittavat maksan puhdistusprosessia.
  • Lääkkeet – jos mahdollista, runsasta lääkkeiden käyttöä kannattaa välttää. Monia ongelmia voi hoitaa ilman lääkitystäkin. Esimerkiksi päänsärky voi johtua nestehukasta tai epäsäännöllisestä ruokailusta, eikä suinkaan lääkkeen puutteesta.
  • Ympäristömyrkyt ja saasteet lisäävät kehon/ maksan kuormitusta.
  • Liikunnan puute heikentää maksan Krebsin sykliä, eli energiantuotantoa. Liikunta on yksi maksan energiantuotannon kulmakivistä. Liikunta varsinkin kylmissä olosuhteissa on erittäin tehokasta. Maksa toimii säästöliekillä eli kehnosti, kun energiantuotanto on heikkoa.
     

Hyvinvoinnin tukena: maksan toimintaan yhdistettyjä tekijöitä

Monet arjen hyvinvointioireet voivat liittyä elimistön kuormitukseen. Esimerkiksi jatkuva väsymys, turvotus tai epäsäännöllinen ruoansulatus voivat olla merkkejä siitä, että elämäntapoihin kannattaa kiinnittää huomiota.

Jos näitä oireita ilmenee säännöllisesti ja elämäntavat sekä ruokavalio ovat kehnot, kannattaa tutkituttaa maksan toiminta, ennen kuin tilanne johtaa vakaviin seurauksiin: väsymys, uupumus, heikko olo, kivun tunne vatsan keski- tai yläosassa, laajentunut maksa, turvotus ja ilmavaivat, tumma virtsa, ummetus, ylenpalttinen hikoilu ja helposti ilmenevät mustelmat.

Miten voit tukea maksan hyvinvointia arjessa
 

1. Ruokavalion tarkistaminen
  • Vältä runsaasti lisättyä sokeria
  • Vältä prosessoituja valkoisia viljoja (vehnä, riisi) ja niitä sisältäviä ruokia
  • alkoholi ja kofeiini
  • prosessoidut lihatuotteet, kuten pasteijat, leikkeleet ja makkarat
  • prosessoidut öljyt ja levitteet, kuten tavalliset kasviöljyt, margariinit ja ylipäätään hydrogenoidut rasvat
  • prosessoidut maidot ja maitotuotteet
  • vihannekset, hedelmät ja marjat, jotka on kasvatettu kemiallisten lannoitteiden ja torjunta-aineiden avulla
  • liha, joka on kasvatettu keinotekoisilla rehuilla ja lääkkeillä
  • allaskala (viljelty kala)
  • prosessoidut välipalaruuat ja leipomotuotteet, pikaruoka
2. Hyvälaatuinen ravinto, sisällytä ruokavalioon:
  • kauraa, kinoaa, tattaria, hirssiä, tummaa riisiä tai villiriisiä
  • papuja ja linssejä
  • siemeniä ja pähkinöitä
  • runsaasti vihanneksia, marjoja ja hedelmiä
  • sitruunamehulla maustettu lämmin vesi aamulla tukee maksaa
  • Runsaasti tuoreita yrttejä, myös villiyrttejä ja vihanneksia – tuoreet yrtit auttavat kehoa tuottamaan glutationia, hyvin tehokasta antioksidanttia. 
3. Maksan ja hyvinvoinnin tueksi:
  • hapatetut ruuat, kuten kefiiri, luonnollisin bakteerein tuotetut maustamattomat jugurtit ja hapankaali sekä muut hapanvihannekset 
  • karvaan makuiset vihannekset, kuten monet tummanvihreät lehtivihannekset (sikuri, voikukanlehti), vesikrassi
  • artisokka 
  • kaikki kaalilajikkeet ja ohran- sekä vehnänidut, klorella-levä
  • vihreä tee, erityisesti Matcha-jauhe
  • kookosöljy (MCT-öljy)
  • omenaviinietikka
  • sitruuna ja sitrushedelmät yleensä
  • avokado
  • sipuli, varsinkin valkosipuli
  • luomu tai lähiruoka (aina kun mahdollista)
4. Säännöllinen liikunta ja stressin vähentäminen
  • Liikunta tukee kokonaisvaltaista aineenvaihduntaa ja auttaa jaksamaan arjessa.
5. Ravintolisien käyttö:
  • Tietyt ravintolisät, kuten latva-artisokkaa tai voikukanjuurta sisältävät tuotteet, voivat tukea terveellisiä elämäntapoja. Ravintolisiä ei kuitenkaan tule käyttää sairauksien hoitoon, ennaltaehkäisyyn tai niiden korvikkeena – niiden tulee aina täydentää monipuolista ruokavaliota, liikuntaa, levollista unta ja stressinhallintaa.
     

Aurinkoista, leppoisaa ja terveellistä kesää kaikille lukijoillemme!
 

Tule asiantuntevaan AITO hyvän olon kauppaan!

Sinikka Pakeman, kliininen ravintoterapeutti, NLP

Sinikka Pakeman, kliininen ravintoterapeutti, NLP

Sinikka Pakeman valmistui ravintoterapeutiksi Lontoossa vuonna 1998. Hän on siitä lähtien toiminut terapeuttina Lontoossa ja Helsingissä. Pakeman on kirjoittanut kolme kirjaa ja monia artikkeleita. Hän kouluttaa ravinnosta ja terveydestä, ja on luonnonmukaisen ja paikallisen ravinnon puolestapuhuja. Lisätietoa: www.sinikkapakeman.com

 

Edellinen artikkeli Magnesium ja kalium urheilun ja saunomisen tueksi