Siirry sisältöön
Pidä huolta maksastasi!

Pidä huolta maksastasi!

Maksa on kehomme todellinen monitoimipakkaus ja yksi suurimpia elimiä, se painaa noin puolitoista kiloa. Maksa sijaitsee mahalaukun oikealla puolella. Sille tärkeitä yhteistyöelimiä ovat haima ja sappirakko. Yhdessä ne sulattavat, imeyttävät ja prosessoivat ruokamme, joten jokaisen elimen tehokas toiminta on elintärkeää.

Koska maksan laajaa toimintaa ei tässä yhteydessä voi kaikkea käsitellä, keskityn vain niihin maksan ongelmiin, jotka ovat hyvin yleisiä ja usein monien nykysairauksien taustalla olevia tekijöitä.
 

Maksan tehtäviä

  • Suodattaa ruoansulatuskanavasta tulevan veren, ennen sen lähettämistä ympäri kehoa.
  • Varastoi verta ja hoitaa vioittuneiden verisolujen eliminointia.
  • Toimii puhdistuslaitoksena ja on siten keskeinen kehon detoksifikaatiossa, eliminoiden haitallisia aineita, lääkkeitä ja muita jätteitä elimistöstä.
  • Valmistaa monia entsyymejä ja biokemiallisia aineita, sekä erittää niitä, esim. hormoneja, bilirubiinia ja kolesterolia.
  • Varastoi glykogeenia, vitamiineja ja hivenaineita.
  • Muuntaa ylimääräistä energiaa varastoitavaan muotoon, kuten liiallinen sokeri, joka muutetaan varastorasvaksi pahan päivän varalle.
  • Toimii hiilihydraattien, rasvojen ja proteiinin aineenvaihdunnassa.
  • Tuottaa mm. plasmaproteiineja, esim. albumiinia ja veren hyytymistekijöitä.
     

Maksa ja moderni elämäntyyli

Nykyajan elämäntyyli ja ruokavalio verottavat tämän kiireisen elimen terveyttä suuresti. Aiemmin lähes kaikki maksasairaat olivat alkoholisteja, mutta tänä päivänä eivät enää; suurin osa maksasairaista ihmisistä ei ole alkoholisteja ja joukossa on jopa lapsiakin.

Metabolinen oireyhtymä alkaa kehon kerätessä rasvaa maksaan ja keskivartalon tienoille. Samassa rytäkässä syntyy myös insuliiniresistenssi, jolloin maksan energiankuljetus häiriintyy ja haima joutuu lisäämään insuliinin eritystä. Kuitenkin haiman ”avunanto” johtaa vain lisääntyvään maksan rasvoittumiseen. Rasvamaksa puolestaan johtaa tulehdustilaan, joka on hyvin yleistä. 

Klinikkatyössäni näin lukuisilla asiakkaillani kohonneet tulehdusarvot, kuitenkaan varsinaista ”pesäkettä” ei löytynyt. Ongelma oli rasvoittunut maksa, keskivartalolihavuus ja metabolinen oireyhtymä. Tulehtuneen rasvamaksan seuraava etappi on usein maksakirroosi ja pahimmassa tapauksessa maksasyöpä.

Maksan heikentynyt toiminta ja insuliiniresistenssi puolestaan ajavat kohti erilaisia vakavia sairauksia, kuten naisilla polykystiset munasarjat (munasarjojen monirakkulaoireyhtymä), hedelmättömyys ja molemmilla sukupuolilla diabetes sekä sydän- ja verisuonisairaudet.

Liiallinen insuliini kehossa tehostaa solun jakautumista, lisäten myös syöpäriskiä. Uusimpien tutkimusten mukaan insuliiniresistenssi voi olla riskitekijä myös dementialle ja Alzheimerin taudille.
 

Kumpi on pahempi kahdesta pahasta?

Monet tutkimukset osoittavat että pieni määrä alkoholia (punaviini) voi olla hyödyksi terveydelle. On myös mahdollista että pieni määrä fruktoosia voi olla hyväksi terveydelle, koska se stimuloi insuliinin tuotantoa, mutta hyöty on riippuvainen määrästä ja yksilön terveydentilasta! Valitettavasti näitä aineita käytetään kaikkea muuta kuin pieniä määriä ja molemmat ovat yhtä haitallisia maksalle ja siten koko keholle. Molemmat aineet aiheuttavat samat ongelmat, termeistä huolimatta!

Nykyruokavalio sisältää ylenpalttisesti sokereita, erityisesti fruktoosia. Maksan yksi suurimpia tehtäviä on pyrkiä poistamaan sokeria verenkierrosta ja varastoimaan se rasvana maksaan. Kaikki valmisruoat sisältävät sokeria jossakin muodossa. Fruktoosi on yksi parhaista teollisuuden kannalta. Se on halpaa ja auttaa lisäämään tuotteiden hyllyikää ja tietenkin niiden myyntiä, kun kuluttaja jää sokerikoukkuun. 

Sokeri on toksiini eli myrkky elimistölle siinä määrin kuin sitä kulutetaan tänä päivänä. Sokeriverot ym. jekut eivät tule sen kulutusta vähentämään. Parempi vaihtoehto on kuluttajien valistuneisuus, jonka perusteella he tekevät ostoksiensa valinnan. Elintarviketeollisuus seuraa tarkasti kuluttajien käytöstä, josta esimerkkeinä lisääntynyt luomutuotteiden valikoima, jopa luomu täysmaidon lisääntyminen markettien hyllyillä.
 

Muita tekijöitä, jotka lisäävät maksan kuormitusta

  • Stressi lisää stressihormonien tuotantoa ja siten myös insuliinin tuotantoa. Kuten jo edellä totesimme, liiallinen insuliini on haitallista maksalle.
  • Prosessoitu- ja pikaruoka sisältävät runsaasti lisäaineita, jotka kuormittavat maksan puhdistusprosessia.
  • Lääkkeet – jos mahdollista, runsasta lääkkeiden käyttöä kannattaa välttää. Monia ongelmia voi hoitaa ilman lääkitystäkin. Esimerkiksi päänsärky voi johtua nestehukasta tai epäsäännöllisestä ruokailusta, eikä suinkaan lääkkeen puutteesta.
  • Ympäristömyrkyt ja saasteet lisäävät kehon/ maksan kuormitusta.
  • Liikunnan puute heikentää maksan Krebsin sykliä, eli energiantuotantoa. Liikunta on yksi maksan energiantuotannon kulmakivistä. Liikunta varsinkin kylmissä olosuhteissa on erittäin tehokasta. Maksa toimii säästöliekillä eli kehnosti, kun energiantuotanto on heikkoa.
     

Maksan heikon toiminnan oireita

Monet yleiset huonovointisuuden oireet saattavat hyvinkin liittyä maksan väsymykseen ja kehnoon toimintaan. Niistä seuraavia esimerkkejä: väsymys, uupumus, heikko olo, kivun tunne vatsan keski- tai yläosassa, laajentunut maksa, turvotus ja ilmavaivat, tumma virtsa, ummetus, ylenpalttinen hikoilu ja helposti ilmenevät mustelmat.

Jos näitä oireita ilmenee säännöllisesti ja elämäntavat sekä ruokavalio ovat kehnot, kannattaa tutkituttaa maksan toiminta, ennen kuin tilanne johtaa vakaviin seurauksiin.
 

Miten kohentaa maksan toimintaa luonnollisesti
 

1. Vähennä tai poista ruokavaliosta kaikki tulehdusta aiheuttavat ruuat, kuten: 

  • sokerit, myös korvikkeet ja niitä sisältävät ruuat
  • valkoiset viljat (vehnä, riisi) ja niitä sisältävät ruuat
  • alkoholi ja kofeiini
  • prosessoidut lihatuotteet, kuten pasteijat, leikkeleet ja makkarat
  • prosessoidut öljyt ja levitteet, kuten tavalliset kasviöljyt, margariinit ja ylipäätään hydrogenoidut rasvat
  • prosessoidut maidot ja maitotuotteet
  • vihannekset, hedelmät ja marjat, jotka on kasvatettu kemiallisten lannoitteiden ja torjunta-aineiden avulla
  • liha, joka on kasvatettu keinotekoisilla rehuilla ja lääkkeillä
  • allaskala (viljelty kala)
  • prosessoidut välipalaruuat ja leipomotuotteet, pikaruoka

2. Sisällytä ruokavalioosi runsaasti kuitupitoisia ja tulehdusta alentavia ravintoaineita, kuten:

  • kauraa, kinoaa, tattaria, hirssiä, tummaa riisiä tai villiriisiä
  • papuja ja linssejä
  • siemeniä ja pähkinöitä
  • runsaasti vihanneksia, marjoja ja hedelmiä
  • sitruunamehulla maustettu lämmin vesi aamulla tukee maksaa
  • Runsaasti tuoreita yrttejä, myös villiyrttejä ja vihanneksia – tuoreet yrtit auttavat kehoa tuottamaan glutationia, hyvin tehokasta antioksidanttia. Ne ovat myös tulehdusta vastustavia ravintoaineita.

3. Lista maksan suosikeista:

  • hapatetut ruuat, kuten kefiiri, luonnollisin bakteerein tuotetut maustamattomat jugurtit ja hapankaali sekä muut hapanvihannekset – niiden sisältämät mineraalit ja hivenaineet auttavat etenkin raskasmetallien poistamisessa
  • karvaan makuiset vihannekset, kuten monet tummanvihreät lehtivihannekset (sikuri, voikukanlehti), vesikrassi
  • artisokka – ranskalaiset käyttävät sitä keväällä ja alkukesästä kehon kuona-aineiden poistoon
  • kaikki kaalilajikkeet ja ohran- sekä vehnänidut, klorella-levä
  • vihreä tee, erityisesti Matcha-jauhe
  • kookosöljy (MCT-öljy)
  • omenaviinietikka
  • sitruuna ja sitrushedelmät yleensä
  • avokado
  • sipuli, varsinkin valkosipuli
  • luomu tai lähiruoka (aina kun mahdollista)

4. Säännöllinen liikunta ja stressin vähentäminen
 

5. Ravintolisiä, kuten latva-artisokkaa ja voikukanjuurta sisältävät tuotteet. Ravintolisät tukevat terveellistä ruokavaliota, liikuntaa, stressin vähentämistä ja hyvää yöunta, mutta eivät koskaan korvaa niitä.
 

Aurinkoista, leppoisaa ja terveellistä kesää kaikille lukijoillemme!
 

Tule asiantuntevaan AITO hyvän olon kauppaan!

Sinikka Pakeman, kliininen ravintoterapeutti, NLP

Sinikka Pakeman, kliininen ravintoterapeutti, NLP

Sinikka Pakeman valmistui ravintoterapeutiksi Lontoossa vuonna 1998. Hän on siitä lähtien toiminut terapeuttina Lontoossa ja Helsingissä. Pakeman on kirjoittanut kolme kirjaa ja monia artikkeleita. Hän kouluttaa ravinnosta ja terveydestä, ja on luonnonmukaisen ja paikallisen ravinnon puolestapuhuja. Lisätietoa: www.sinikkapakeman.com

 

Edellinen artikkeli Terveys- ja hyvinvointitrendit maailmalta 2023, osa 2