Siirry sisältöön
Voiko ruokavaliolla kohentaa mielialaa?

Voiko ruokavaliolla tukea mielialaa?

Yksi yleisimpiä lausahduksia, jonka olen kuullut asiakkailtani vastaanotollani parin vuosikymmenen aikana on: ”Olin alakuloinen ja halusin helliä itseäni leivoksilla/suklaalla/viinillä.” Miksi sokeripitoiset ruoat tai alkoholi ovat monien mielestä apu synkkinä hetkinä? Voisiko olla muitakin vaihtoehtoja?

Sokerihuuma

Sylki ja ruoansulatusentsyymit pilkkovat sokeripitoiset ruoat – kuten kakut, keksit ja karkit – hyvin nopeasti. Tämän vuoksi sokeri siirtyy verenkiertoon nopeasti. Jo pelkkä makean maistaminen voi käynnistää dopamiinin vapautumisen aivoissa.

Dopamiini on hermovälittäjäaine, joka liittyy mielihyvän tunteeseen. Erityisesti itsensä palkitsemisessa dopamiini toimii tehokkaasti. Niinpä makea herkku voi hetkellisesti parantaa mielialaa.

Kuitenkin, jos makean syönnistä tulee tapa, dopamiinitasoihin liittyvä mielihyvävaikutus voi heikentyä, ja saman vaikutuksen saamiseksi saatamme haluta yhä enemmän makeaa.

Makean käytön lopettaminen voi olla haastavaa

Sokerin käytön vähentäminen voi aiheuttaa tilapäisiä muutoksia olossa. Tällaisia voivat olla makeanhimo, päänsärky ja alentunut vireystila. Tämä liittyy mm. verensokerin vaihteluihin.
Verensokerin ja insuliinin epätasapaino voi vaikuttaa päivän vireystilaan ja jaksamiseen. Myös suun terveys voi kärsiä pitkään jatkuvasta sokerin käytöstä.

Alkoholi – ystävä vai ei?

Kohtuudella nautittuna alkoholilla voi olla rentouttava vaikutus, mutta käytön määrä voi joskus huomaamatta kasvaa. Alkoholi vaikuttaa myös aivojen serotoniinitasapainoon, mikä liittyy tunnetiloihin. Runsas käyttö voi häiritä elimistön sokeritasapainoa ja vaikuttaa yleiseen jaksamiseen.

Ruoka-aineita, jotka eivät tue tasapainoista ruokavaliota:

  • Virvoitusjuomat, mehut, makeat cocktailit
  • Sokeri eri muodoissaan (myös keinotekoiset makeutusaineet)
  • Makeat leipomotuotteet, keksit, karkit, sokeripitoinen suklaa
  • Margariinit, levitteet (sisältävät omega-6 -rasvahappoja)
  • Prosessoidut lihatuotteet
  • Pakatut ja purkitetut ruoat
  • Maustetut suolapähkinät, usein lisäaineita
  • Sipsit ja friteeratut ruoat
  • Aamiaismurot

Luonnollisia tapoja tukea mielen hyvinvointia

Useat ravintoaineet tukevat elimistön normaaleja toimintoja, joilla on rooli hermoston ja vireystilan ylläpidossa.

Dopamiinin tuotantoa tukevia ruokia:

  • Mantelit, avokado, liha, kana, kalkkuna

  • Kananmunat, raakasuklaa (väh. 70%) ilman sokeria

  • Aprikoosi, puolukka, kiivi

  • Kahvi (kohtuudella nautittuna)

Tryptofaani ja serotoniinitasapaino:

  • Tryptofaani on serotoniinin esiaste. Sen toimintaa voivat tukea kurkuma ja sahrami.

  • Magnesium tukee normaalia hermoston toimintaa. Hyviä lähteitä ovat kurpitsansiemenet, pinaatti ja pähkinät.

  • D-vitamiini on tärkeä vitamiini, jota saadaan mm. auringonvalosta sekä rasvaisesta kalasta, kananmunista ja täysrasvaisista maitotuotteista.

  • Omega-3-rasvahapot tukevat aivojen normaalia toimintaa. Näitä löytyy esim. rasvaisesta kalasta ja saksanpähkinöistä.

  • B-vitamiinit, erityisesti B6, B9 ja B12, edistävät hermoston normaalia toimintaa. Niitä saadaan mm. pavuista, täysjyvästä, vihanneksista ja eläinperäisistä tuotteista.

Monipuolinen, tasapainoinen ruokavalio voi tukea kokonaisvaltaista hyvinvointia, myös mielen tasolla.
Ravitsemuksella voi olla merkitystä jaksamiseen, vireystilaan ja arjessa selviytymiseen – ilman ylimääräisiä kuormitustekijöitä tai haitallisia aineita.

Tule asiantuntevaan AITO hyvän olon kauppaan!

Sinikka Pakeman, kliininen ravintoterapeutti, NLP

Sinikka Pakeman, kliininen ravintoterapeutti, NLP


Sinikka Pakeman valmistui ravintoterapeutiksi Lontoossa vuonna 1998. Hän on siitä lähtien toiminut terapeuttina Lontoossa ja Helsingissä. Pakeman on kirjoittanut kolme kirjaa ja monia artikkeleita. Hän kouluttaa ravinnosta ja terveydestä, ja on luonnonmukaisen ja paikallisen ravinnon puolestapuhuja. Lisätietoa: www.sinikkapakeman.com

Edellinen artikkeli Magnesium ja kalium urheilun ja saunomisen tueksi