B12-vitamiini on yksi tärkeimmistä vesiliukoisista vitamiineista. Koska keho ei varastoi sitä merkittävästi, sitä tulee saada säännöllisesti ravinnosta. B12:n saanti voi olla haasteellista esimerkiksi erityisruokavalioita noudattaville. Miksi keho tarvitsee B12-vitamiinia? B12-vitamiini osallistuu moniin elimistön normaaleihin toimintoihin, kuten: Energia-aineenvaihduntaan, erityisesti hiilihydraattien muuttamiseen...
Suomalaiset on koulutettu tehokkaasti käyttämään ravintolisänä kalsiumia ja ajattelemaan, että ilman sitä luuston hyvinvointi heikentyy. Olen huomannut, että usealla jo ruokavalio sisältää runsaasti kalsiumia, mutta varmuuden vuoksi määrää lisätään vielä ravintolisän avulla. Ihmettelen, miksi magnesiumiin ei kiinnitetä samalla intensiteetillä huomiota...
Vähitellen on alettu ymmärtää, että aivot voivat muuttua, kehittää uusia hermoyhteyksiä ja mukautua. Neuroplastisuus tarkoittaa aivojen kykyä muovautua ja sopeutua uusiin tilanteisiin. Ennen ajateltiin, että aivomme säilyvät samanlaisina koko elämämme ajan. Nykyään tiedetään, että aivoterveyteen vaikuttavat monet tekijät, kuten elämäntavat,...
Alfalipoiinihappo on ihmiselimistölle välttämätön aine, jota voi perustellusti kutsua universaaliksi eli kaiken kattavaksi antioksidantiksi. Mitä enemmän tätä vitamiinin kaltaista ainetta on tutkittu, sitä tärkeämmäksi se on havaittu nykyajan stressaantuneille ihmisille. Alfalipoiinihappo voi muun muassa lisätä energiantuotantoa, parantaa muistia ja keskittymiskykyä, poistaa...
Maitohappobakteerit ovat mikrobeja, jotka voivat tasapainottaa suolistoa. Tutkituimpien valmisteiden bakteerit selviytyvät elävinä suolistoon asti. Valmisteissa suositaan yleensä erityisesti Bifidobacterium- ja Lactobacillus -kantoja. Näiden kahden bakteerilajin vaikutuksia on tutkittu eniten suolistossa. Mitä maitohappobakteerit ovat? Maitohappobakteerit eli laktobasillit ovat bakteereita, jotka tuottavat...
Nykypäivänä monia meistä vaivaa krooninen stressitila, jollaiseen elimistöämme ei ole tarkoitettu. Pitkään jatkuvassa stressissä lisämunuaiset joutuvat tuottamaan kortisolia normaalia pitkäkestoisemmin. Se alkaa pikkuhiljaa rasittamaan lisämunuaisiamme ja lopputuloksena saattaa olla lisämunuaisten uupumus, jolloin kortisolia erittyy liian vähän tai sitä ei erity...