Siirry sisältöön
Rautavarastot kuntoon

Rautavarastot kuntoon

Rautaa sisältävillä yhdisteillä on elimistössä suoraan toiminnallisia vaikutuksia tai ne ovat hyödyllisiä varastointi- ja kuljetustehtävissä.

Rauta on ensinnäkin tärkeä rakenneosa happea kuljettavissa hemoglobiinissa ja myoglobiinissa. Rautaa sisältäviä entsyymejä on erilaisia ja eräs esimerkki on antioksidanttientsyymi katalaasi. Rauta on tärkeä mineraali myös energia-aineenvaihdunnalle, hermostolle, kilpirauhasen toiminnalle, immuunipuolustuksen ylläpidolle ja kollageenisynteesille. Jos elimistön rautatila ei ole hyvä, voi raskasmetallien imeytyminen lisääntyä. Vaikka anemioita on erilaisia, raudanpuute on anemian yleisin syy.
 

Puutetta raudasta
 

Elimistön heikentynyt rautatila voi aiheuttaa erilaisia oireita, kuten esimerkiksi

  • heikentynyt vastustuskyky ja yleiskunto
  • väsymys, uupumus, huimaus
  • masentuneisuus, ”aivosumu”
  • päänsärky
  • ihon kalpeus
  • ohuet ja koverat kynnet
  • hiustenlähtö ja hiusten haurastuminen
  • suupielien halkeilu, kielen kipeytyminen
  • ruokahalun väheneminen
  • levottomat jalat
  • lihas- ja nivelkivut.
     

Tila saattaa muistuttaa oirekirjoltaan kilpirauhasen vajaatoimintaa, mutta laboratoriokokeiden avulla syy voikin löytyä rauta-arvoista.

Tilanteen taustalla olevat syyt on selvitettävä. Raudan saanti voi olla ensinnäkin riittämätöntä ruokavaliosta. Toisaalta raudan tarve on lisääntynyt erityisesti naisilla, joilla on runsaat kuukautiset. Syynä voi olla keliakia tai muut imeytymishäiriöt. Mahalaukun riittävä happamuuskin on tärkeää, jotta mineraalit vapautuvat ravinnosta. Tärkeää on myös tasapaino suoliston mikrobiston puolella, sillä esimerkiksi ohutsuolen bakteerien liikakasvu (SIBO) voi vaikuttaa raudankin imeytymiseen. 
 

Rautaa ravinnosta

Eläinkunnan puolelta rautaa saa lihasta, kalasta ja sisäelimistä. Kasvikunnan puolella hyviä lähteitä ovat täysjyväviljat, palkokasvit, tumman vihreät lehtivihannekset, mantelit, pähkinät, siemenet ja kuivatut hedelmät. Kasvikunnan raaka-aineiden sisältämä rauta imeytyy heikommin kuin vaikkapa lihasta saatava rauta. Kannattaakin kiinnittää huomiota eri ruoka-aineiden yhdistelyyn.

Kasvikunnasta saatavan ei-hemiraudan imeytymistä heikentävät mm.

  • fytaatit, joita esiintyy esimerkiksi täysjyväviljoissa. Liotuksen, idätyksen, fermentoinnin ja hapattamisen avulla voidaan kuitenkin vähentää fytaattien määrää
  • teen tanniinit (erityisesti musta ja vihreä tee) ja kahvi
  • maitotaloustuotteet ja kalsium (heikentävät myös eläinkunnan hemiraudan imeytymistä)
  • kananmuna.
     

Ei-hemiraudan imeytymistä parantavat mm.

  • C-vitamiinia ja orgaanisia happoja sisältävät kasvikset, marjat ja hedelmät
  • pienikin määrä hemirautaa esimerkiksi kalasta
  • rikkipitoiset valkosipuli ja sipuli, beetakaroteenia sisältävät vihannekset ja lisäksi maustekasvit, kuten inkivääri ja kurkuma, saattavat myös edistää imeytymistä.
     

Varmista mittauksin

Anemiaa epäiltäessä otetaan yleensä perusverenkuva, johon sisältyy hemoglobiini. Lisäksi kannattaa mittauttaa ferritiini, joka on raudan varastoproteiini. Hemoglobiini voi hyvinkin olla viitearvojen sisällä, mutta ferritiini on alhainen ja näin voidaan jo varhaisessa vaiheessa lähteä korjaamaan tilannetta. 

Elimistössä vallitseva tulehdus voi vaikuttaa arvoihin ja esimerkiksi ferritiinin pitoisuus voi tällaisessa tilanteessa nousta, jolloin se ei kuvaakaan rautavarastojen tilannetta. Hyödyllisiä laboratoriokokeita voivat olla lisäksi seerumin rauta, transferriini (rautaa sitova ja kuljettava proteiini) ja transferriinin rautakyllästeisyys. Eräs laboratoriokoe, jota myös näkee otettavan, on transferriinireseptorin (raudan kuljetusvalkuaisen transferriinin vastaanottajamolekyyli) pitoisuuden määrittäminen.

Luontaistuotekauppojen valikoimissa on runsaasti erinomaisia ja hyvin imeytyviä rautavalmisteita. Herkkävatsaisillekin löytyy varmasti sopiva tuote. Käy kuitenkin laboratoriokokeissa ennen kuin aloitat raudan käytön.
 

Tule asiantuntevaan AITO hyvän olon kauppaan!

Susanna Tiainen, ravintovalmentaja, fytonomi

Susanna Tiainen, ravintovalmentaja, fytonomi

Susanna Tiainen on toiminut pitkään ravintoasiantuntijana omalla vastaanotollaan Espoossa. Henkilökohtaisen asiakastyön lisäksi Susanna kouluttaa, luennoi ja kirjoittaa ravitsemukseen, ravintolisiin ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin liittyvistä aiheista. Harrastuksiin kuuluu mm. ratsastus. Lisätietoja www.sunergia.fi

Edellinen artikkeli Nattokinaasi tehostaa verenkiertoelimistön toimintaa