Tässä blogissa tuon esille yleisimmin tunnistettavat asiat ja käsitykset naishormoneista. Koska aihe on varsin laaja, sitä on jouduttu tässä rajaamaan.
Estrogeenit ovat mukana naisen kehon kehityksessä, kuten rintojen, kuukautisten ja lisääntymistoimintojen säätelyssä. Niistä mainittakoon estroni, estradioli ja estrioli. Estrogeeneja tuottavat ensisijaisesti munasarjat, mutta myös rasvakudos ja lisämunuaiset osallistuvat tuotantoon. Estrogeenin määrä kasvaa murrosiässä ja vähenee keski-iän jälkeen. Estrogeenin vaikutuksia on havaittu mm. ihon, limakalvojen ja lantion alueen kudosten toiminnassa.
Keltarauhashormoni eli progesteroni liittyy kehon luonnolliseen rytmiin mm. kuukautiskierron säätelyssä. Progesteronia tuottavat munasarjat, lisämunuaiset ja raskauden aikana istukka.
Testosteronilla, jota pidetään mieshormonina, on myös roolinsa naisen kehossa, erityisesti seksuaalisen halun ja lihasvoiman ylläpidossa.
On tärkeää huomioida, että hormonit vaikuttavat toisiinsa ja toimivat vuorovaikutuksessa keskenään. Esimerkiksi vaihdevuosien aikana hormonitasapaino muuttuu, mikä voi aiheuttaa erilaisia yksilöllisiä tuntemuksia. Samanaikaisesti myös muut kehon säätelyjärjestelmät, kuten kilpirauhasen toiminta, voivat vaikuttaa kokonaisuuteen.
Monet naiset kokevat vaihdevuosien aikaan väsymystä, unihäiriöitä, mielialavaihteluita ja muutoksia kehon painonhallinnassa. Näitä tuntemuksia on liitetty sukupuolihormonien määrän vähenemiseen ja hormonitasapainon vaihteluihin, mutta taustalla voi olla useita elintapatekijöitä.
Pitkän työni aikana olen nähnyt, että ravinnon laatu, ympäristötekijät ja elämäntavat vaikuttavat monin tavoin hyvinvointiin. Esimerkiksi hyvien rasvojen puute voi liittyä kehon säätelytoimintojen muutoksiin.
Rasva on tärkeä osa tasapainoista ruokavaliota. Nykyinen ruokavalio sisältää usein prosessoituja rasvoja ja heikkolaatuisia öljyjä, joiden käytön vähentäminen voi tukea kokonaisvaltaista hyvinvointia.
Sokerin ja prosessoidun ruoan runsas käyttö on yhdistetty moniin ravitsemukseen liittyviin haasteisiin. Näissä tuotteissa voi olla lisäaineita ja muita keholle vieraita aineita, jotka voivat kuormittaa elimistöä. Myös geenimuunneltujen raaka-aineiden käytöstä prosessoidussa ruoassa keskustellaan paljon.
Liiallinen alkoholi ja kofeiini voivat vaikuttaa kehon hermoston ja energiatasapainon säätelyyn. Esimerkiksi kofeiini voi häiritä unta, ja alkoholin käytön lisääntyessä voi ilmetä hyvinvoinnin heikkenemistä. On tärkeää kuunnella omaa kehoa ja huomioida yksilölliset erot.
Unen puute vaikuttaa kehon palautumiseen ja hormonitoiminnan säätelyyn. Riittävä ja laadukas uni on keskeistä kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta.
Stressi on yleinen osa nykyelämää, ja sillä on vaikutusta mm. mielialaan, uneen ja energiatasoihin. Se voi myös vaikuttaa kehon hormonitoiminnan säätelyyn. Myös liikunnan puute vaikuttaa aineenvaihduntaan ja kehon vireystilaan.
Mielialan vaihtelut ja väsymys voivat liittyä elämänvaiheisiin ja yksilöllisiin tekijöihin. Vaikka vaihdevuosien hormonimuutokset voivat olla yksi osa kokonaisuutta, elämäntavoilla ja ravinnolla on usein suuri merkitys.
Puhdista lautasen sisältö: vältä prosessoitua ruokaa, suosi tuoreita kasviksia, hyviä rasvoja ja puhtaita proteiinin lähteitä. Suosi esimerkiksi luomukananmunia, kotimaisia marjoja, juureksia ja sieniä.
Hyvälaatuinen rasva on tärkeä osa ruokavaliota. Valitse luomu kylmäpuristettua oliivi- tai kookosöljyä, siemeniä, pähkinöitä ja avokadoa. Puhdas vesi on paras juoma – vältä sokeripitoisia ja keinotekoisesti makeutettuja juomia.
Luonnossa liikkuminen, säännöllinen liikunta ja hyvä unihygienia tukevat kehon palautumista ja tasapainoa. Esimerkiksi metsässä oleskelu voi lisätä mielenrauhaa ja hyvinvointia.
Joillakin ihmisillä voi ilmetä yleistä väsymystä tai jaksamattomuutta, joita he yhdistävät epätasapainoiseen ruokavalioon tai kiireiseen elämäntyyliin. Näissä tilanteissa monipuolinen ja laadukas ravitsemus on ensisijaisen tärkeää.
Ravintolisiä voidaan käyttää täydentämään ruokavaliota, mutta ne eivät korvaa monipuolista ja terveellistä ruokavaliota. Ravintolisien käytöstä kannattaa keskustella asiantuntevan ammattilaisen kanssa.
Esimerkiksi:
Monivitamiini- ja hivenainevalmisteet voivat täydentää ruokavaliota tarvittaessa.
B-vitamiinit osallistuvat kehon energiantuotantoon ja hermoston toimintaan.
Omega-3-rasvahappoja voidaan saada sekä ravinnosta että ravintolisistä.
Magnesium vaikuttaa mm. lihasten ja hermoston toimintaan.
D-vitamiinin riittävä saanti on tärkeää erityisesti pohjoisilla leveysasteilla.
Laadukkaat ravintolisät, joissa on mahdollisimman vähän lisäaineita, voivat tukea yksilöllistä ravitsemusta silloin, kun niiden käyttö on perusteltua.
Tule asiantuntevaan AITO hyvän olon kauppaan!
Sinikka Pakeman valmistui ravintoterapeutiksi Lontoossa vuonna 1998. Hän on siitä lähtien toiminut terapeuttina Lontoossa ja Helsingissä. Pakeman on kirjoittanut kolme kirjaa ja monia artikkeleita. Hän kouluttaa ravinnosta ja terveydestä, ja on luonnonmukaisen ja paikallisen ravinnon puolestapuhuja. Lisätietoa: www.sinikkapakeman.com
