Aivojen hyvinvointi – toivoa muistin tueksi?

Vähitellen on alettu ymmärtää, että aivot voivat muuttua, kehittää uusia hermoyhteyksiä ja mukautua. Neuroplastisuus tarkoittaa aivojen kykyä muovautua ja sopeutua uusiin tilanteisiin.

Ennen ajateltiin, että aivomme säilyvät samanlaisina koko elämämme ajan. Nykyään tiedetään, että aivoterveyteen vaikuttavat monet tekijät, kuten elämäntavat, ruokavalio, stressi sekä liikunnan ja virikkeiden määrä.

Muistisairaudet, kuten Alzheimerin tauti, ovat yleistyneet, ja aiheeseen liittyvä tutkimus on aktiivista. Nykyisin tutkitaan paljon elämäntapojen ja ravitsemuksen merkitystä aivoterveyteen. Myös muut hermostolliset sairaudet, kuten Parkinsonin tauti, masennus ja skitsofrenia, ovat monisyisiä ja haastavia hoitaa. 

Alzheimerin taudin taustalla voi olla monenlaisia tekijöitä

Funktionaalinen lähestymistapa tarkastelee terveyttä kokonaisvaltaisesti. Kalifornian yliopiston professori Dale Bredesen ja hänen tutkijaryhmänsä ovat julkaisseet tutkimuksia, joissa tarkastellaan monitekijäisiä lähestymistapoja aivoterveyteen. Tutkimukset viittaavat siihen, että elämäntapojen muuttaminen voi vaikuttaa aivojen toimintaan, erityisesti varhaisessa vaiheessa.

• Aivojen terveys ja elämäntapojen vaikutus: Alzheimerin tautia on toisinaan kutsuttu myös "tyypin 3 diabetekseksi", viitaten siihen, että myös aivot voivat kärsiä insuliiniresistenssistä ja häiriintyneestä sokeriaineenvaihdunnasta – kuten tyypin 2 diabeteksessa.
   
• Stressin vaikutus aivoihin: Krooninen psyykkinen, fyysinen ja emotionaalinen stressi vaikuttaa haitallisesti koko elimistöön, myös aivoihin. Stressihormonien (kuten kortisolin) pitkäaikainen nousu lisää elimistön tulehdustilaa, joka on yhdistetty moniin kroonisiin sairauksiin – myös aivosairauksiin. Nykyelämä on stressaavaa läpi elämänkaaren: varhainen päivähoito, kiireinen arki ja vanhempien kuormitus voivat vaikuttaa lapsen hermoston kehitykseen, eikä eläkeikäkään ole aina rauhallista. Stressi onkin keskeinen, mutta usein aliarvioitu, riskitekijä aivojen terveydelle.

Aivojen "nälkiintyminen" ja ravinnon laatu: 

Nykyajan ravinto on monin osin runsasenergistä mutta ravintoköyhää. Erityisesti sokeripitoiset, prosessoidut ja vähäravinteiset ruoat eivät tue aivojen toimintaa. Liiallinen sokerin saanti on yhdistetty aivosumuun, muistin heikkenemiseen, unihäiriöihin ja jopa aivokudoksen pienenemiseen.

Aivot koostuvat suurelta osin rasvasta ja kolesterolista, ja ne tarvitsevat korkealaatuisia rasvoja toimiakseen optimaalisesti. Tärkeitä rasvalähteitä ovat:

• Omega-3-rasvahapot (erityisesti DHA)

• MCT-rasvahapot (esim. kookosöljy)

• Pellavansiemenöljy

• Eläinrasvat (esim. voi, täysrasvaiset maitotuotteet ruoholla ruokitusta karjasta)

• Rasvainen kala (mieluiten luonnonkalat)

• Avokado, siemenet ja pähkinät

Rasvattomat tai prosessoidut rasvavalmisteet eivät korvaa näiden luonnollisten rasvojen vaikutuksia.

• Proteiinin merkitys: Hyviä proteiininlähteitä ovat:

  • Kananmunat

  • Luonnonkalat

  • Riista ja eettisesti tuotettu liha

  • Kasviproteiinit: pavut, linssit, pähkinät, siemenet, kvinoa 

    Makkarat ja nakit, sekä monet muut prosessoidut lihajalosteet, ovat hyvin suosittuja ruokia, mutta eivät sisällä hyviä proteiineja, eivätkä ravinteita. Prosessoidut lihatuotteet ovat täynnä lisä- ja täyteaineita, eivätkä välttämättä lihaa siinä muodossa kuin saatamme olettaa.
    

• Vitamiinien ja hivenaineiden puute: Vastoin yleistä käsitystä, monet ihmiset saavat liian vähän välttämättömiä ravintoaineita. Tämä voi lisätä alttiutta infektioille, tulehduksille ja kroonistuville sairauksille, mukaan lukien aivosairaudet.
  
  
• Yksinäisyys ja sosiaalinen eristyneisyys: Sosiaalinen vuorovaikutus tukee aivojen terveyttä. Keskustelut, harrastukset ja yhteisöllisyys aktivoivat hermoverkkoja ja ylläpitävät kognitiivista toimintaa. Ikääntyneiden eristäminen ja sosiaalisten virikkeiden puute laitoksissa on merkittävä riski aivoterveydelle.

• Liikunta – lääkkeettömästi mielen ja aivojen tueksi: Liikunta tukee aivoterveyttä monin tavoin: se parantaa mielialaa, edistää verenkiertoa, vähentää tulehdusta ja tukee hermoyhteyksiä. Monille liikunta on ollut tehokas osa masennuksen hoitoa.

• Ympäristökuormitus ja myrkyt: Ympäristömyrkyt, lisäaineet ja runsas lääkkeiden käyttö voivat kuormittaa kehoa, erityisesti maksaa. Tämä saattaa heikentää kehon puhdistuskykyä ja altistaa aivotkin tulehduksille ja rasitukselle.

• Suoliston ja aivojen yhteys: Kaikki edellä mainitut tekijät vaikuttavat mikrobiomin eli suoliston bakteerikannan terveyteen ja tasapainoon. Mikrobiomi eli suoliston bakteerikanta vaikuttaa aivojen toimintaan suoraan vagushermon kautta. Stressi, huono ravinto, päihteet, sokeri, unettomuus ja liikunnan puute voivat horjuttaa mikrobiomia, mikä heijastuu myös aivoterveyteen. 
  
  
• ApoE4-geeni ja uusi tutkimus Alzheimerista: ApoE4-geeni on yhdistetty kohonneeseen riskiin sairastua Alzheimerin tautiin, mutta geenin kantaminen ei yksin määrää sairastumista. Yhä useammin uskotaan, että elämäntavat, ravinto ja ympäristötekijät vaikuttavat sairastumisriskiin enemmän kuin geenit. Uusia tutkimuksia tehdään myös amyloidiplakkien roolista – ne saattavat olla elimistön puolustusmekanismi, eivät suora sairauden syy.

Hoitostrategiat ja ennaltaehkäisevä näkökulma

Aivoterveyteen liittyen korostetaan usein ennaltaehkäisyä ja kokonaisvaltaista hyvinvointia. Ajan myötä kehittyviin sairauksiin, kuten muistin heikentymiseen, voidaan mahdollisesti vaikuttaa hyvissä ajoin, kun kehosta pidetään huolta kokonaisvaltaisesti.

On muistettava, että monet krooniset sairaudet eivät putoa syliimme yhtäkkiä, vaan ne kehittyvät ajan myötä. Niinpä Alzheimerin tauti voi hyvinkin kyteä 10–20 vuotta, ennen kuin oireet ovat tunnistettavissa. Joten monissa tapauksissa jopa 25–30 -vuotiailla tauti on jo alullaan.

Näihin tietoihin perustuen on ilman muuta loogista, että ylläpidämme hyvinvointiamme mahdollisimman tehokkaasti, koko elämämme ajan. Ei vain silloin, kun vakava sairaus yllättää meidät, jossain hamassa vanhuudessa.

Alzheimerin tutkijat ovat kehittäneet elämäntapasuosituksia, joiden tavoitteena on ylläpitää aivojen normaalia toimintaa. Näihin sisältyvät muun muassa ravitsemus, liikunta, uni ja stressinhallinta. Koska kyseessä on yksilöllinen kokonaisuus, hoito- ja tukikeinot kannattaa aina sovittaa henkilökohtaisesti.

Top-5 vinkkiä aivojen hyväksi – mahdollisuuksia kaikille!

1. Ravinto: Syö päivittäin monipuolisesti – korkealaatuisia proteiineja ja terveellisiä rasvoja, sekä kasviksia ja täysjyväviljoja. Ravintolisien käyttöä harkitessa kannattaa keskustella asiantuntijan kanssa.
2. Vältä kuormittavia aineita: Pyri vähentämään sokeria, prosessoituja ruokia, transrasvoja, lisäaineita ja lääkkeitä, joita et tarvitse.
3. Liiku säännöllisesti! Liikunta lisää BDNF (brain derived neurotrophic factor), aivoperäisen hermokasvutekijän lisääntymistä. Se tukee jo olemassa olevien hermosolujen hyvinvointia sekä uusien synapsien, hermoliitosten syntyä ja neuronien monipuolistumista. Liikunta tukee aivojen normaalia toimintaa ja lisää hyvinvointia.
4. Hallinnoi stressiä: Rentoutus, uni, meditointi ja rauhoittavat hetket tukevat mielen ja kehon tasapainoa.
5. Sosiaalinen aktiivisuus: Pidä yhteyttä ihmisiin, osallistu ja tee asioita, jotka kiinnostavat – aktiivisuus tukee myös aivojen vireyttä!

Pienilläkin teoilla voi olla pitkäaikainen vaikutus hyvinvointiin. Pidetään huolta aivoistamme, mielellämme ja kehostamme – kokonaisvaltaisesti.

Hyvää loppuvuotta, sekä terveellistä tulevaa vuotta kaikille lukijoillemme!
 

Tule asiantuntevaan AITO hyvän olon kauppaan!