Siirry sisältöön
Aivojen hyvinvointi, toivoa Alzheimerin tautiin?!

Aivojen hyvinvointi, toivoa Alzheimerin tautiin?!

Vähitellen on alettu ymmärtää, että aivot voivat muuttua, kehittää uusia aivosoluja ja jopa parantua. Neuroplastisuus tarkoittaa sitä, että myös aivot ovat jatkuvasti muovautuva osa kokonaisuuttamme.

Ennen ajateltiin, että aivomme ovat samat elämämme ajan eli, että niihin ei juurikaan voi vaikuttaa. Neuroplastisuus kuitenkin heikkenee iän myötä. Monet tekijät, kuten huonot elämäntavat, kehno, puutteellinen ruokavalio, stressi sekä liikunnan ja virikkeiden puute, vaikuttavat suuresti aivojen toiminnan ja terveyden heikkenemiseen.

Alzheimerin tauti lisääntyy vääjäämättömästi, ajaen pian muiden niin sanottujen nykysairauksien ohi. Siihen ei ole lääkettä, vaikka sillä alueella sanotaan olevan positiivista kehitystä. Ei ole muihinkaan aivojen sairauksiin lääkkeellistä, kaikkia auttavaa vastausta. 

Parkinsonin tauti, masennus, skitsofrenia ja lukuisat muut hermostoon sekä aivoihin liittyvät sairaudet jäävät liian usein parantumattomiksi. Huolimatta suurista lääkemääristä, joita sairauksista kärsivät nauttivat. Lisäksi näillä lääkkeillä on usein hyvinkin vakavia sivuvaikutuksia, jotka vain lisäävät lääkekuormitusta ja uusia sivuvaikutuksia – jatkuva noidankehä.
 

Alzheimerin taudin taustatekijöitä

Funktionaalinen lääketiede katsoo ihmistä kokonaisuutena, pyrkien aina löytämään ongelman syyt, eikä tyydy vain hoitamaan oireita. Vuosikymmenien ajan Alzheimerin taudinkuvaa tutkinut Kalifornian yliopiston professori Dale Bredesen ja hänen kollegansa ovat tehneet melkoisia löytöjä, monimutkaiseen taudinkuvaan liittyen. Tutkimustulokset ovat auttaneet löytämään lupaavilta näyttäviä keinoja tämän tuhoisan taudin ennaltaehkäisyyn, jopa sen etenemiseen, mikäli diagnoosi tehdään ajoissa.

  • Alzheimerin tautia kutsutaan myös tyypin 3 diabetes -nimellä. Myös aivoissa sokerin ja insuliinin epätasapainon seuraukset ovat verrattavissa aikuisiän eli tyypin 2 diabetekseen.  
     
  • Stressi vaikuttaa erittäin negatiivisesti koko kehoon, aivot mukaan lukien. Jatkuva psyykkinen, mentaalinen ja fyysinen stressi tuottaa suuret määrät stressihormoneja, jotka lisäävät tulehdusta eri puolilla kehoa. Tulehdus onkin yksi merkittävimpiä tekijöitä kaikissa nykysairauksissa, niin myös aivojen sairauksissa.Nykyinen elämäntyyli on stressin täyteistä kaikissa ikäluokissa. Valitettavan usein on todettava, että huoleton lapsuus on melkein outo käsite liian monille lapsille. Aikaiset tarhaan menot, ainainen kellon mukaan toimiminen, vanhempien väsymys ja stressioireet tuntuvat herkissä lapsissakin. Odotettu eläkeikäkään ei ole enää läheskään stressivapaata.  Stressi on siis krooninen ilmiö nyky-yhteiskunnassa, vakavine seurauksineen.
  • Nälkiintyneet aivot ovat kärsivät aivot! Nykyruokavalio ei tarjoa juurikaan ravintoa keholle, etenkään aivoille. Tarkastellaan lähemmin tyypillistä vähärasvaista ja -proteiinista, nopeilla hiilihydraateilla ja sokereilla kyllästettyä ruokaa, mitä se tarjoaa ja mitä ei.
    • Runsas sokeri on myrkky elimistölle, aivot mukaan luettuna. Kuten jo aiemmin viitattiin, insuliiniresistenssi vahingoittaa aivoja siinä määrin, että oireet, kuten aivosumu, muistihäiriöt, keskittymiskyvyn heikkeneminen ja huono yöuni ovat tutkijoiden mukaan jo varhaisdementiaa. Mitä suurempi veren sokeripitoisuus, sen pienemmät ovat aivot! Eli liian suuri sokerimäärä kaikessa muodossa aiheuttaa aivojen kutistumista. 
    • Rasvaton ruokavalio tai prosessoidut rasvat (margariini, levitteet ja niitä sisältävät tuotteet), eivät anna aivoille niiden elintärkeää ravintoa, luonnollista rasvaa, kuten:
      • Omega-3 -rasvahapot (erityisesti DHA)
      • MCT (Medium Chain Triglyserides) eli keskipitkäketjuiset rasvahapot, kuten kookosöljy
      • pellavasiemenöljy
      • eläinrasvat, kuten puhdas voi, täysrasvaiset maitotuotteet (ruoholla kasvatettu karja)
      • puhtaista vesistä pyydetty rasvainen kala (vältä viljeltyjä kaloja)
      • avokadon, siemenien ja pähkinöiden rasvat.
    • Koska aivot ovat suurimmaksi osaksi rasvaa ja kolesterolia, joita myös tarvitaan koko hermoston hyvinvointiin, on luonnollista että nautimme ravintoa, joka tukee aivojen terveyttä. Kysyä sopii, mikä vaikutus on rasvattomilla tai vähärasvaisilla tuotteilla ollut myös aivojen terveyteen viimeisten vuosikymmenien ajan??
    • Hyviin proteiineihin lukeutuvat:
      • Kananmunat
      • puhtaat kalat
      • riista, mahdollisimman eettisesti tuotettu kana- ja liharuoka.
    • Kasvisproteiineista mainittakoon:
      • Pavut
      • linssit
      • pähkinät
      • siemenet
      • kinoa. 
    • Makkarat ja nakit, sekä monet muut prosessoidut lihajalosteet, ovat hyvin suosittuja ruokia, mutta eivät sisällä hyviä proteiineja, eivätkä ravinteita. Prosessoidut lihatuotteet ovat täynnä lisä- ja täyteaineita, eivätkä välttämättä lihaa siinä muodossa kuin saatamme olettaa.
    • Kehno ruokavalio ei tietenkään sisällä elintärkeitä vitamiineja, hivenaineita, eikä muita ravintoaineita. Vastoin virallista väitettä, ihmiset kärsivät monien ravintoaineiden puutteesta ja ovat näin alttiita tartunnoille, tulehduksille ja ennen pitkää vakaville kroonisille sairauksille.
  • Yksinäisyys ja eristyneisyys ovat hyvin yleisiä ongelmia ikääntyvien keskuudessa. Näillä ilmiöillä on suuri merkitys aivojen toimintaan ja terveyteen. Sanonta ”Ellet käytä niitä, menetät ne,” koskee myös aivojamme! Keskustelut, harrastukset ja muiden ihmisten seura ovat osa aivojen hyvinvointia. Valitettavan usein nyky-yhteiskunnassa suljetaan vanhukset laitoksiin, joissa sosiaalisuus on olematonta ja kaikki luonnollinen stimulointi korvataan turruttavilla lääkkeillä. Elämän laatu ja sen kunnioitus eivät kuulu tällaiseen yhtälöön!!
  • Liikunnan puute tuhoaa aivokapasiteettia ja lisää masennusta monien muiden negatiivisten seurauksien ohella. Liikunta on jo kauan ollut hyvin tehokas ”masennuslääke”. Olen ohjannut lukuisia asiakkaitani liikkumaan ja tulokset ovat aina olleet erittäin hyvät vaikeissakin tapauksissa.
  • Ympäristömyrkyt, ruokien lisäaineet ja runsaat lääkemäärät ovat vain muutamia esimerkkejä siitä, miten elimistö altistuu myrkkyjen kertymiselle. Ne kuormittavat maksaa entisestään, jolloin sen myrkynpoisto hidastuu ja kuonan määrä lisääntyy elimistössä. Tämä heikentää immuniteettia ja lisää tulehdusriskiä, kaikkialla kehossa, myös aivoissa.
  • Mikrobiomin optimaalisella tasapainolla ja monipuolisuudella on melkoinen vastuu myös aivojen terveydestä. Kaikki edellä mainitut tekijät vaikuttavat mikrobiomin eli suoliston bakteerikannan terveyteen ja tasapainoon. Stressi, huono ruokavalio, päihteet, stimuloivat aineet, sokeri, unettomuus, masennus ja liikunnan puute heikentävät mikrobiomin tasapainoa. Se puolestaan vaikuttaa negatiivisesti kaikkiin kehon toimintoihin, eikä vähiten aivojen terveyteen. Suoliston mikrobiomilla ja aivoilla on suora, avoin, kaksisuuntainen kommunikaatiolinja vagushermon kautta. Näin mikrobiomin epätasapaino järkyttää myös aivojen terveyttä ja päinvastoin.
  • ApoE4-geeni on jo kauan ollut suurennuslasin alla, mitä tulee Alzheimerin tautiin. Henkilöillä, jotka kantavat geeniä, sanotaan olevan suurempi alttius sairastua Alzheimerin tautiin kuin niillä, joilla ei ole tätä geeniä. Uskomus tähän ajattelumalliin on hiukan muuttumassa, sillä monet, joilla on tämä geeni, eivät sairastu ja päinvastoin. Tietenkin tämä huomioidaan diagnoosissa ja hoitosuunnitelmassa. Muutenkin mitä tulee geeneihin ja sairauksiin, monet tutkijat ovat sitä mieltä, että geeneillä on melko vähän merkitystä. Suurin merkitys on elämäntyylillä, ympäristöllä ja ruokavaliolla. Toinen mielenkiintoinen uusi oletus on, että amyloidiplakit (proteiinikertymät) ovat ehkä elimistön suojamekanismin tulosta, eivätkä syy Alzheimerin tautiin. Tutkijat ovat nöyrinä tämän pelätyn taudin tutkimisessa, mutta samalla toiveikkaita, sillä monia kysymyksiä alkaa selvitä pitkäaikaisen työn tuloksena.

 

Hoitostrategia

Kuten kulunut sanonta kuuluu: ”Ennaltaehkäisy on paras lääke”. Vakuuttavat tutkimustulokset ovat jo hyvä todiste. Kannattaa ottaa vakavasti kehon kokonaisvaltainen hoito, tasapainotus ja monipuolinen ylläpito. Henkilökohtainen terveydenhuolto on meidän jokaisen oma vastuu. 

On muistettava, että monet krooniset sairaudet eivät putoa syliimme yhtäkkiä, vaan ne kehittyvät ajan myötä. Niinpä Alzheimerin tauti voi hyvinkin kyteä 10–20 vuotta, ennen kuin oireet ovat tunnistettavissa. Joten monissa tapauksissa jopa 25–30 -vuotiailla tauti on jo alullaan.

Näihin tietoihin perustuen on ilman muuta loogista, että huolehdimme terveydestämme mahdollisimman tehokkaasti, koko elämämme ajan. Ei vain silloin, kun vakava sairaus yllättää meidät, jossain hamassa vanhuudessa.

Alzheimerin tutkijat ovat luoneet monivaiheisen suunnitelman, jonka avulla voidaan taudin kulkua hidastaa. Osa suunnitelmasta, koskien elämäntapaa ja ravintoa, voi olla monille ennaltaehkäisevä ratkaisu. Koska Alzheimerin tauti on moninainen ja kompleksinen ongelma, niin myös hoito on monivaiheinen, jonka lisäksi myös yksilöllisyys on otettava huomioon.
 

Top-5 vinkkiä aivojen hyväksi – mahdollista kaikille!

  1. Varmista, että ruokavalio sisältää päivittäin korkeatasoisia proteiineja ja rasvoja, kuten edellä on mainittu. Lisäksi hitaita hiilihydraatteja, kuten kasviksia, kinoaa, kauraa, siemeniä ja pähkinöitä sekä linssejä ja papuja. Korkealuokkaiset ravintolisät voivat olla hyvä tuki terveelliselle ruokavaliolle, mutta kannattaa aina kysyä asiantuntijan neuvoa.
  2. Älä myrkytä aivojasi! (Vältä sokeria, prosessoituja valmisruokia, transrasvoja ja ruokia, jotka sisältävät niitä, lisäaineita ja tarpeettomia lääkkeitä.)
  3. Liiku säännöllisesti! Liikunta lisää BDNF (brain derived neurotrophic factor), aivoperäisen hermokasvutekijän lisääntymistä. Se tukee jo olemassa olevien hermosolujen hyvinvointia sekä uusien synapsien, hermoliitosten syntyä ja neuronien monipuolistumista. Eli liikunta monipuolistaa ja kehittää aivokapasiteettiamme!!!
  4. Vähennä stressiä tietoisesti, paitsi liikunnan avulla, myös rentoutuen ja meditoiden. Meditaatio auttaa mielen ja aivojen rauhoittumista sekä tavallaan niiden puhdistumista.
  5. Pysy kiinni elämässä, tee kiinnostavia juttuja, ole sosiaalinen – joukossa voi myös viisaus tiivistyä!!!

Näillä eväillä aivojamme huoltaen, pääsemme pitkälle, huolenpito todella kannattaa. Eläkäämme elämää elämän vuoksi, eikä elossa pysymisen vuoksi, pilleripurkkien ympäröimänä.

Hyvää loppuvuotta, sekä terveellistä tulevaa vuotta kaikille lukijoillemme!
 

Tule asiantuntevaan AITO hyvän olon kauppaan!

Sinikka Pakeman, kliininen ravintoterapeutti, NLP

Sinikka Pakeman, kliininen ravintoterapeutti, NLP

Sinikka Pakeman valmistui ravintoterapeutiksi Lontoossa vuonna 1998. Hän on siitä lähtien toiminut terapeuttina Lontoossa ja Helsingissä. Pakeman on kirjoittanut kolme kirjaa ja monia artikkeleita. Hän kouluttaa ravinnosta ja terveydestä, ja on luonnonmukaisen ja paikallisen ravinnon puolestapuhuja. Lisätietoa: www.sinikkapakeman.com

Edellinen artikkeli Terveys- ja hyvinvointitrendit maailmalta 2023, osa 2