Monet asiat vaikuttavat mielialaan ja masennuksen taustalta löytyykin useita erilaisia tekijöitä. Voisiko yrttienkin maailmasta löytyä tilanteeseen tukea? Sahrami on mielenkiintoinen tuttavuus, josta voi olla hyötyä lievän ja keskivaikean masennuksen yhteydessä.
Kurjenmiekkakasvien (Iridaceae) perheeseen kuuluva sahrami (Crocus sativus) on suosittu maustekasvi. Sahrami on kemiallisen koostumuksensa kautta erityinen mauste, sillä se antaa ruokiin maun lisäksi myös väriä ja tuoksua. Sahramilla on lisäksi pitkä käyttöhistoria lääkinnällisenäkin yrttinä ja sen on ajateltu olevan mm. kouristuksia laukaiseva, ilmavaivoja lievittävä ja tiedonkäsittelyä edistävä.
Suurin osa sahramista on peräisin Iranista, mutta sitä viljellään myös mm. Välimeren maissa. Sahramin violetin kukan sisään kasvaa kolme punertavan ruskeaa luottia. Luotit irrotetaan kukista ja ne kuivataan. Näin syntyy mauste, jonka tunnemme sahramina. Tarvitaan noin 150 000 kukkaa, jotta saadaan 1 kg sahramia. Sahramia kutsutaan maailman kalleimmaksi mausteeksi ja se onkin saanut erääksi lempinimekseen ”punainen kulta”.
Sahrami sisältää yli 150 ainesosaa ja sen pääsiallisina vaikuttavina aineina pidetään krokiinia, kroketiinia, pikrokrokiinia ja safranaalia. Krokiinit ovat karotenoideja ja ne antavat sahramille sen kauniin värin. Pikrokrokiini tuo sahramiin kitkerää makua. Safranaali on puolestaan vastuussa aromista.
Yrttien maailmastakin löytyy hyviä vaihtoehtoja kokeiltavaksi erityisesti lievän ja keskivaikean masennuksen yhteydessä. Mäkikuisma onkin jo monelle entuudestaan tuttu, mutta sen suosiota saattaa heikentää se, että se vaikuttaa useiden lääkkeiden aineenvaihduntaan.
Ihmettelen, miksi sahrami ei ole ollut kovinkaan paljon esillä, sillä tällä arvokkaalla raaka-aineella saattaa olla paljonkin annettavaa. Sahramin mielialaa parantavan ja lievää sekä kohtalaista masennusta lievittävän vaikutuksen tueksi on saatu näyttöäkin. Vaikka tehdyt tutkimukset eivät ole olleet suuria ja niitä ei määrällisesti ole paljon, ovat ne laadukkaita. Sahramin vaikutukset mielialaan ovat samankaltaisia kuin mäkikuismalla, mutta ilman laajoja lääkeyhteisvaikutuksia (tosin lisätutkimusta tarvitaan tällekin puolelle).
Tutkimusta on tehty sekä sahramin luoteilla (stigma) että kukan terälehdillä (petals), joista jälkimmäinen on edullisempi raaka-aine. Mielialavaikutusta on tutkittu vertaamalla sahramin vaikutusta sekä placeboon että eräisiin masennuslääkkeisiin. Sahramin tyypillinen annostus on ollut tutkimuksissa 30 mg päivässä ja sitä on käytetty 4–6 viikkoa.
Sahramia voi harkita eräänä tukikeinona helpottamaan myös kuukautisia edeltäviä oireita (PMS, premenstruaalioireyhtymä). Vuonna 2008 julkaistussa tutkimuksessa oli mukana 20–45 vuotiaita naisia (sahramiryhmässä 24 naista, placeboryhmässä 23 naista). Sahramilla todettiin PMS-oireita lievittävä ja masennusta vähentävä vaikutus.
Vatsan ja suoliston tila sekä suoliston mikrobisto vaikuttavat mielialaankin usealla eri tavalla. Yrtit ovat siitä mielenkiintoisia, että ne ovat yleensä käyttöalueeltaan monipuolisia ja laajavaikutteisia. Useat yrtit voivat edistää ruoansulatusta ja helpottaa erilaisien mekanismien kautta vatsan ja suoliston oireita. Yrtit voivat myös muokata suoliston mikrobiston koostumusta. Toisaalta osa yrttien ainesosista vieraileekin suoliston mikrobiston käsiteltävänä, jonka jälkeen ne päätyvät muuntuneessa muodossa meidän emäntien ja isäntien elimistöjen hyödynnettäväksi.
Sahramiin tutustuessani mietin sen mahdollista hyödyllisyyttä myös ärtyvän suolen oireyhtymän yhteydessä. Voisiko sahramista olla hyötyä tässä tilanteessa sen mahdollisen mielialavaikutuksenkin vuoksi, kun samalla tehdään muutoksia ruokavalioon ja elämäntapoihin? Kokeilemisen arvoisena pidän tätäkin vaihtoehtoa.
Lähteitä ja lisätietoa
"Saffron," Examine.com, published on 15 January 2014, last updated on 14 June 2018, https://examine.com/supplements/saffron/.
Ashktorab H, Soleimani A, Singh G, et al. Saffron: The Golden Spice with Therapeutic Properties on Digestive Diseases. Nutrients. 2019;11(5):943.
José Bagur M, Alonso Salinas GL, Jiménez-Monreal AM, et al. Saffron: An Old Medicinal Plant and a Potential Novel Functional Food. Molecules. 2017;23(1):30.
Dwyer AV, Whitten DL, Hawrelak JA. Herbal medicines, other than St. John's Wort, in the treatment of depression: a systematic review. Altern Med Rev. 2011;16(1):40-9.
Hausenblas HA, Heekin K, Mutchie HL, Anton S. A systematic review of randomized controlled trials examining the effectiveness of saffron (Crocus sativus L.) on psychological and behavioral outcomes. J Integr Med. 2015;13(4):231–240.
Yang X, Chen X, Fu Y, et al. Comparative efficacy and safety of Crocus sativus L. for treating mild to moderate major depressive disorder in adults: a meta-analysis of randomized controlled trials. Neuropsychiatr Dis Treat. 2018;14:1297–1305.
Tutustu tuotteisiin AITO hyvän olon kaupoissa tai -verkkokaupassa!
Susanna Tiainen on toiminut pitkään ravintoasiantuntijana omalla vastaanotollaan Espoossa. Henkilökohtaisen asiakastyön lisäksi Susanna kouluttaa, luennoi ja kirjoittaa ravitsemukseen, ravintolisiin ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin liittyvistä aiheista. Harrastuksiin kuuluu mm. ratsastus. Lisätietoja www.sunergia.fi