Ajankohtaista lääkekasvi- ja luonnonainetutkimuksessa

rohdos
fytoterapia
suolisto
mikrobiomi
antibiootti
dysbioosi
diabetes
masennus
autoimmuunitauti
mäkikuisma
neidonhiuspuu

Kävin juuri Kiinassa kansainvälisen luonnonainetutkimusjärjestön vuosittaisessa konferenssissa. Koska olimme Kiinassa (ensimmäistä kertaa järjestön 65-vuotisessa historiassa), emme voineet välttyä kuulemasta perinteisestä kiinalaisesta lääketieteestä. 

Perinteinen kiinalainen lääketiede perustuu holismiin eli koko ihmisen huomioon ottamiseen. Heidän käyttämänsä lääkkeet ovat useiden rohdosten sekoituksia. Päällimmäisenä asiana tuntui nyt olevan eri rohdosten vaikutusmekanismien selvittäminen ja laadunvarmistus.
 
Kiina on sikäli mielenkiintoinen maa, että siellä käytetään sekä länsimaista lääketiedettä akuuttien sairauksien hoitoon että kiinalaista lääketiedettä kroonisten sairauksien hoitoon. Sairaaloissa käytetään kumpaakin ja valinta on potilaan. 

Länsimainen lääketiede taas perustuu reduktionismiin eli hoidetaan yksittäisiä oireita, mielellään yksittäisillä lääkeaineilla. Länsimaissakin harjoitetaan fytoterapiaa, jossa käytetään uutteita. Nekin ovat hyvin karakterisoituja ja standardoituja eli vaikuttavien aineiden määrät tunnetaan. Länsimainen ajatusmaailma on kuitenkin pakon edessä muuttumassa mm. antibioottiresistenssin myötä, eli tarvitaan useampia vaikuttavia aineosia (multi-drug therapy), joilla on useampia vaikutuskohteita (multi-target therapy). 
 

Suoliston mikrobiomi

Kolme teemaa, jotka jäivät mieleen konferenssista olivat suoliston mikrobiomi, laadunvarmistus ja synergia. On joitakin vuosia siitä, kun suoliston mikrobiomi saatiin selville. Nyt ollaan kiinnostuneita, miten syöty ruoka, lääkkeet ja rohdokset vaikuttavat mikrobiomiin ja toisaalta, miten mikrobiomi muokkaa näitä nautittuja aineita. 

Suolistossa on jopa 100 000 miljardia mikrobia (bakteereja, hiivasieniä ja viruksia), joiden yhteispaino on 1,5–2 kg. ”Hyviä” mikrobeja ovat mm. bifidobakteerit, E. coli (K-vitamiinisynteesi, mutta on myös huonoja kolibakteerikantoja) ja laktobasillit. ”Huonoja” ovat kampylobakteerit, Enterococcus faecalis ja Clostridium difficile, joista viimeksi mainittu aiheuttaa ruokamyrkytyksiä. 

Jos suoliston mikrobitasapaino on huono, puhutaan dysbioosista. Sen tiedetään olevan yhteydessä mm. lihavuuteen, tyypin 2 diabetekseen, ärtyvään paksusuoleen, suolistosyöpään, masennukseen ja joihinkin autoimmuunitauteihin. Hyvin tunnettu tosiasia on myös se, että antibioottikuuri järkyttää mikrobiomin tasapainoa tappamalla suurimman osan mikrobeista. Siksi antibiootin kanssa suositellaan nautittavaksi maitohappobakteerivalmistetta

Hyvinvointiguru Paula Heinonen kutsuu suolistoa ihmisen toisiksi aivoiksi ja sanonta on hyvin kuvaava. Tällä hetkellä tutkijoita kiinnostaa, mitä tapahtuu kasvien aineosille, kun niitä nautitaan. Esimerkiksi joidenkin kasvien sisältämät ellagitanniinit, joita löytyy hedelmistä, pähkinöistä ja siemenistä, muuttuvat suoliston mikrobien toimesta urolitiineiksi. Näillä on syövän vastaisia, anti-inflammatorisia, antioksidatiivisia ja hermoja suojelevia vaikutuksia. Tämä selittää ehkä osittain hedelmien terveellisyyden.
 

Laadunvarmistus

Laadunvarmistuksen voisi tiivistää seuraavaan lauseeseen: koko tuotantoketjun tuntemus ja ymmärtäminen siemenestä käyttäjään. Tämä puoli on ehkä tavalliselle kuluttajalle aika vieras, mutta nousee arvoon arvaamattomaan, jos tulee joku ongelma. Niitä on riittänyt joka vuosikymmenelle. 

Esimerkiksi 1990-luvulla niin kutsuttu aristolokkiahappo-tapaus, jossa kaksi yrttiä kiinalaisessa valmisteessa olivat vaihtuneet keskenään sillä seurauksella, että useille ihmisille tuli munuaisvaurio. Maksavauriot ovat usein myös otsikoissa. Silloin nostetaan herkästi mahdolliset yrttivalmisteet syyllisiksi. Kaikista lääkkeiden aiheuttamista maksavaurioista rohdokset ovat vastuussa kuitenkin vain viidesosasta (18,6 %). 

Asia voi olla myös toisinpäin eli ettei valmisteesta juuri löydy vaikuttavaa ainetta. Konferenssissa eräs brittiprofessori esitti tutkimuksen, jossa oli käyty läpi Britannian markkinoilla olevia mäkikuisma-valmisteita. Osasta ei löytynyt juuri ollenkaan vaikuttavia aineita, mutta elintarvikeväriä kylläkin, eli värjäämällä oli yritetty saada valmiste oikean näköiseksi.
 

Synergia

Synergiassa kaksi tai useampia ainesosia vaikuttavat yhdessä, saaden aikaiseksi suuremman vaikutuksen kuin yksittäiset aineet. Yhdessä käytettyinä niitä tarvitaan pienempi annos, jolloin myös haittavaikutusten mahdollisuus pienenee. Esim. neidonhiuspuu-uute on tehokkaampi kuin siitä eristetyt yksittäiset aineosat.

Synergiaa yritetään nyt hyödyntää vaikeiden infektioiden hoidossa, esim. malaria, tuberkuloosi, keuhkoklamydia jne. Useammalla lääkkeellä tai rohdosuutteella yhdessä käytettynä on laajempi vaikutusmekanismi ja -kohde. Myös resistenssin kehittyminen on epätodennäköisempää, koska vaikutusmekanismeja on useampia.
 

Tule asiantuntevaan AITO hyvän olon kauppaan!