Ravintolisät vahvistavat immuniteettia

Aloin 1980-luvun alussa hoitaa yksityispotilaitani vitamiineilla, hiven- ja kivennäisaineilla sekä rasvahapoilla. Tulokset olivat hyviä ja potilaat tyytyväisiä, sana levisi niin, että potilaita alkoi tulla ulkomaita myöten. Kansanterveyslaitos (nykyisin THL), Lääkäriliitto, lääkäriseura Duodecim ja valtamedia hyökkäsivät kuitenkin tällaista hoitomuotoa vastaan väittäen sitä vaaralliseksi ”uskomushoidoksi”.

Nyt, lähes 40 vuotta myöhemmin, lääkärit ja ravitsemustieteilijät suosittelevat ammattilehdissään ravintolisien käyttöä vahvistamaan immuunijärjestelmää ja parantamaan siten elämänlaatua. Mm. akatemiaprofessori Anu Wartiovaara sanoo Helsingin Sanomissa: ”sairauksia saatetaan alkaa hoitaa vitamiineilla". Nykyisin ei enää puhuta ”uskomushoidosta" (tai jos puhutaan, se osoittaa, että on jääty ajasta jälkeen).

Runsaasti tutkimustietoa ravintolisistä ja immuniteetista

Kansainvälinen tutkijaryhmä kävi hiljattain läpi 43 tieteellistä tutkimusta ravintolisien immuniteettia kohentavasta vaikutuksesta (13 vitamiineista, 8 mineraaleista, 18 muista ravintolisistä ja 4 probiooteista eli maitohappobakteereista) (Jayawardena ym. 2020). Vitamiineista A ja D näyttivät tehokkaimmilta, erityisesti ikääntyville. Ravintolisät tehostavat immuunijärjestelmän toimintaa, estävät hapetusstressiä, tulehdusta ja elinvaurioita aiheuttavaa sytokiinimyrskyä, päättelevät tutkijat.

Kivennäis- ja hivenaineista sinkki ja seleeni parantavat immuunivastetta ja torjuvat vapaiden radikaalien aiheuttamaa hapetusstressiä sekä tulehdussytokiinien aiheuttamaa tulehdusta (inlfammaatiota). Paras vaikutus ilmenee potilailla, joilla on puutetta näistä yhdisteistä (erityisesti vanhukset hoitolaitoksissa ja sairaaloissa). Myös berberiini, karnosiini ja ubikinoni ovat erinomaisia antioksidantteina ja tulehdukseen.

Rasvahappoja ruoan lisänä

Maailmankuulun ravitsemusimmunologian professori Philip C. Calderin kansainvälinen työryhmä kirjoitti huhtikuussa 2020, että monet ravintolisät –viranomaissuosituksia suurempina annoksina – vahvistavat vastustuskykyä ja torjuvat sairauksien aiheuttajia. He mainitsevat erityisesti A-, B6-, B1-, C-, D- ja E-vitamiinit sekä foolihapon sekä kuparin, magnesiumin, seleenin, sinkin ja raudan. Lisäksi he suosittelevat kalaöljyn EPA- ja DHA-rasvahappoja ruoan lisänä. Uusi lasten ja nuorten tutkimus osoittaa, että seerumin runsas EPAn ja DHAn pitoisuus suojelee DNA:ta vaurioilta, jotka lisäävät monien kansantautien riskiä. Tulos puoltaa kalaöljyn antoa etenkin niille lapsille ja nuorille, joille rasvainen kalaruoka ei maistu.

Säännöllinen kuntoliikunta lisää sekin immuniteettia akuutteja ja kroonisia sairauksia vastaan. Liikunta on luonteeltaan anti-inflammatorista (tulehduksia ehkäisevää).

Jayawardena R ym. 2020. doi:10.1016/j.dsx.2020.04.015
Calder PC, ym. 2020. doi:10.3390/nu12041181

KIRJOITTANUT: Tohtori Matti Tolonen
Lääketieteen ja kirurgian tohtori,
Helsingin ylioopiston dosentti