Kun tästä aiheesta toivottiin blogia, mietin pitkään, mitä uutta minulla olisi kerrottavana tunnettujen asioiden lisäksi. Kävin kerran pitämässä esitystä n. 10-vuotiaille lapsille. Kun keskustelimme heidän kanssaan siitä, mitkä keinot ovat tärkeitä, kun pidetään yllä omaa vastustuskykyä, he vastasivat ensimmäisenä: käsien pesu. Hyvin ovat siis opit menneet perille, koska käsien pesu on tutkitusti tehokkain menetelmä ehkäistä erilaisia tartuntatauteja.
Kun tivasin heiltä lisää terveellisiä asioita, lapset mainitsivat hedelmien ja vihannesten syöntiä. Totesin, että ne ovat tosi terveellisiä, mutta eivät yksinään riitä, vaan täytyy syödä monipuolisesti, vähän kaikkea. Mitä lapset sen sijaan eivät muistaneet, vaikka yritin johdatella, oli riittävän unen tärkeys. Unessa aivot järjestelevät asioita muistiin, poistavat turhaa painolastia ja muutenkin elimistö korjaa itseään. Kun näiden edellä mainittujen asioiden ohessa muistaa D-vitamiinilisän, tästä eteenpäin ainakin noin puolisen vuotta, niin perusasiat ovat kunnossa.
Flunssakausi tuntuu alkaneen jo, koska monet työkaverit ja tutut valittavat köhää ja surkeaa oloa. Tiedetään, että noin 20 % vilustumissairauksista johtaa jälkitauteihin, kuten keuhkokuumeeseen, keuhkoputkentulehdukseen tai poskiontelotulehdukseen. Nämä vaativat antibioottihoitoa ja sairaslomaa. Myös tavallisten särkylääkkeiden eli parasetamolin ja ibuprofeenin käyttö näyttäisi lisäävän jälkitautien riskiä. Herää siis kysymys, olisiko jotain tehtävissä yllä mainittujen hyvien elämäntapojen lisäksi?
Sinkkiä ja C-vitamiinia on nyt tarjolla joka paikassa. Onko niistä sitten apua? Sinkki on hivenaine, joka osallistuu erittäin moniin reaktioihin elimistössä, mutta siitä on harvoin suomalaisilla puutetta. Tosin maltillisesta lisästä ei ole haittaakaan. C-vitamiini taas edesauttaa immuniteetin paranemista etenkin erittäin kovassa fyysisessä rasituksessa olevia ihmisiä.
Riskiryhmille suositellaan influenssarokotetta, joka jaetaan heille ilmaiseksi marraskuun alussa. Se kannattaa ilman muuta ottaa. Eli riskiryhmiin kuuluvat tekevät oman harkintansa mukaan. Rokote aiheuttaa spesifisen immuunivasteen eli edesauttaa vasta-aineiden muodostumista.
Rokotteen lisäksi voi immuunipuolustusta vahvistaa punahatulla (Echinacea purpurea). Punahattua saa nestemäisenä, tabletteina tai suihkeena. Itse suosin nestemäistä sen nopeamman vaikutuksen vuoksi.
Punahatusta on pitkään tiedetty, että se edistää fagosytoosia eli tehostaa veren valkosolujen (fagosyyttien ja makrofagien) toimintaa. Valkosolujen kuuluu tunnistaa ja hyökätä kaikkia elimistöön tunkeilijoita (bakteereja ja viruksia) vastaan ja tuhota ne. Tässä tehtävässä punahatun sisältämät aineet auttavat.
Punahatun käyttö voi parhaimmillaan estää alkavan flunssan, mutta ainakin se lyhentää ja lieventää oireita. Sitä pitää ottaa useita kertoja päivässä ja lisäksi kannattaa nauttia kuumaa juomaa.
Särkylääkkeitä voi ottaa, jos on pääkipua tai lihassärkyä. Mutta muuten niitä ei kannata käyttää, koska ne eivät ole flunssalääkkeitä. Tarkista, ettei apteekin myymä kuuma juoma sisällä jotakin särkylääkettä!
Punahattu siis tehostaa ns. epäspesifistä immuunivastetta fagosytoosin lisääntymisen kautta. Viime vuosina on saatu tietoa siitä, että sillä on myös suoraa antiviraalista (eli viruksia tuhoavaa) vaikutusta. Tämä on varsin tärkeä havainto, sillä viruksiin vaikuttavia lääkeaineita on edelleen todella vähän, lähinnä oseltamiviiri.
Punahatulla näyttäisi olevan vaikutusta mm. rhinovirukseen, RS-virukseen sekä influenssa A- ja B-viruksiin, jotka kaikki aiheuttavat hengitystieoireita. Sillä on vaikutusta myös Herpes simplex -virukseen, joka aiheuttaa yskänrokon. Influenssavirukset aiheuttavat hengitysteiden limakalvojen vahingoittumista, kun ne tunkeutuvat elimistöön. Punahattu suojaa myös limakalvoja ja auttaa niitä pysymään ehjinä.
Toistuvat flunssat ja jälkitaudit aiheuttavat paljon sairaspoissaoloja. Myös tähän voidaan saada apua punahatun käytöstä. Kun alkuperäinen vilustumissairaus hoidetaan kunnolla pois, jälkitauteja esiintyy vähemmän. Tutkimusten mukaan punahatun käyttö ehkäisi toistuvien infektioiden riskiä 35 %:lla. Kun sitä käytettiin pitkäaikaisesti, eli 2–4 kk, ehkäisyteho oli jopa 50 %. Samoin jälkitautien kehittymisen kokonaisriski pieneni n. 50 %.
Punahattu ei sovi käytettäväksi, jos on joku seuraavista taudeista: hiv, tuberkuloosi, leukoosi tai MS-tauti. Muuten se on varsin turvallinen käyttää.
Tule asiantuntevaan AITO hyvän olon kauppaan!
Yvonne Holm on peruskoulutukseltaan proviisori. Hän on tehnyt väitöskirjansa maustekasvien viljelystä ja niiden sisältämien haihtuvien öljyjen analytiikasta. Holm on kirjoittanut useita tieteellisiä artikkeleita, oppikirjoja ja pitänyt sekä farmasiassa että luontaistuotealalla paljon täydennyskoulutuskursseja. Hän harrastaa mm. geokätköilyä ja palstaviljelyä.