D-vitamiini uudessa valossa

Poikkeuksellinen vuosi 2020 toi lisää huomiota immuunipuolustusta tukevien tekijöiden, erityisesti D-vitamiinin, tutkimukseen. D-vitamiinilla on monia tehtäviä kehossa, eikä sen merkitys rajoitu pelkästään luuston hyvinvointiin. Nykyinen viranomaissuositus (10 µg/vrk, yli 75-v. 20 µg/vrk) on tarkoitettu riittämään luuston terveydelle keskivertoväestössä.

D-vitamiinia tutkitaan laajasti

D-vitamiinia koskevaa tutkimusta tehdään tällä hetkellä useissa maissa. Monissa käynnissä olevissa tutkimuksissa tarkastellaan D-vitamiinin vaikutusta elimistön normaaleihin toimintoihin eri yhteyksissä.

Granadan yliopistosairaalassa toteutettavassa tutkimuksessa esimerkiksi selvitetään D-vitamiinin vaikutusta osallistujien hyvinvointiin. Tutkijoiden mukaan D-vitamiinin saannilla voi olla merkitystä, mutta tuloksia ei voida vielä pitää tieteellisesti varmoina ennen kuin tutkimukset valmistuvat.

Farmakologian emeritusprofessori Ilari Paakkarin mukaan seerumin D-vitamiinipitoisuudelle voidaan määrittää tavoitetaso, mutta yksilölliset tarpeet voivat vaihdella. Myös Suomessa, kuten HUS:n alueella, on korostettu D-vitamiinin merkitystä erityisryhmien ravitsemuksessa.

Isossa-Britanniassa on jaettu ilmaisia D-vitamiinilisäyksiä riskiryhmille osana yleistä hyvinvointia tukevia toimenpiteitä.

D-vitamiinin historiaa

Vuonna 1822 puolalainen biokemisti Jedrzej Sniadecki osoitti, että iho tuottaa D-vitamiinia auringonvalon vaikutuksesta. 1900-luvun alussa alettiin ymmärtää, että myös ravinto voi vaikuttaa D-vitamiinin saantiin, esimerkiksi kalanmaksaöljyn kautta.

Arkkiatri Arvo Ylppö käynnisti Suomessa 1920-luvulla ohjelman, jossa lapsille annettiin D-vitamiinia. Ohjelman tarkoituksena oli tukea lasten kehitystä ja ravitsemusta. Tämän jälkeen D-vitamiinin saantisuosituksia on säädetty useita kertoja.

D-vitamiinitutkimuksen uudet näkökulmat

Kalifornian Riversiden yliopiston professori Anthony Norman on tutkinut D-vitamiinia laajasti. Hän on ollut mukana selvittämässä D-vitamiinin vaikutusmekanismeja kehossa ja korostanut sen monipuolista roolia.

Normanin mukaan D-vitamiinireseptoreita esiintyy monissa kehon elimissä, ja niiden kautta D-vitamiini voi osallistua kehon normaaleihin säätelytoimintoihin. Tämän takia D-vitamiinin saantia koskevat suositukset ovat saaneet lisää huomiota tutkimusyhteisössä.

D-vitamiinin saantisuositukset ja turvallisuus

D-vitamiinin saantitarpeet vaihtelevat yksilöllisesti, ja sopiva määrä riippuu muun muassa iästä, ruokavaliosta ja auringonvalon saannista. Asiantuntijat ovat esittäneet arvioita, joiden mukaan esimerkiksi 50–100 µg/vrk voisi olla turvallinen määrä aikuisille. Suomessa virallinen turvallisen saannin yläraja on 100 µg/vrk aikuisille.

D-vitamiinin käytöstä kannattaa keskustella terveydenhuollon ammattilaisen kanssa, erityisesti jos harkitsee annosten nostamista suositusten yläpuolelle.

KIRJOITTANUT: Tohtori Matti Tolonen
Lääketieteen ja kirurgian tohtori,
Helsingin yliopiston dosentti