Siirry sisältöön
Villiyrteistä voimaa keholle ja mielelle

Villiyrteistä voimaa keholle ja mielelle

Kevään ja kesän korvilla moni kiinnostuu hortoilusta, villivihannesten keräilystä. Kasvitieteilijä, professori ja tietokirjailija Sinikka Piippo tuntee kasvit ja villiyrtit ja on kirjoittanut niistä lukuisia kirjoja ja tieteellisiä artikkeleita. Piipon mukaan kasveista löytyy apuja sekä keholle että mielelle.

Sinikka Piipon rakkaus luontoon ja kasveihin heräsi jo lapsuudessa. Äiti oli äärimmäisen kiinnostunut kasveista ja rakasti kukkia - lapsuudenkodissa oli kauniita kukkaketoja ja kaikkea viljeltiin vihanneksista marjoihin.

- 18-vuotiaana ryhdyin itse kasvissyöjäksi, perehdyin Toivo Rautavaaran kirjoihin ja kiinnostuin villivihanneksista ja terveellisyydestä. Huomasin, että villiyrttien keräily oli paljon helpompaa kuin kaiken kasvattaminen itse työllä ja vaivalla.

Piipon mukaan villiyrttejä kannattaa hyödyntää, sillä niissä on tallella luonnon voima ja enemmän ravintoaineita kuin viljellyissä kasveissa.

- Esimerkiksi voikukan lehdissä on aivan eri määrä kivennäisaineita ja vitamiineja kuin tavallisessa salaatissa. Villiyrteistä saa ravinteita luonnollisessa muodossa.

Luonto, ulkoilma ja meditaatio ovat tärkeä osa jokaista päivää. Samoin terveelliset elämäntavat, vaikka nuoruuden ehdottomuus terveellisyysasioissa onkin jäänyt taakse.

- Meditaatio, rauhoittuminen ja ulkoilma ovat tosi tärkeitä aamurutiineja. Jos sää sallii, meditoin ulkona.

- Ruokavaliotani täydentävät villiyrttien lisäksi marjat sellaisenaan ja erilaisina rouheina. Myös ravintolisiä käytän jonkin verran, mm. C-, D ja B-vitamiineja sekä tukituotteita nivelille ja hiuksille, Piippo mainitsee.

Hortoilun ABC

Jos hortoilu ei ole entuudestaan tuttua, aluksi kannattaa lukea lisätietoa kasveista ja tutustua niihin liittyviin varoituksiin.

- Aiheeseen perehtyminen on tärkeää, ettei kerää vahingossa myrkyllisiä kasveja. Mm. putkikasvit ovat tällaisia – koiranputki on syötävä, mutta on samannäköisiä, ihmisille vaarallisia kasveja.

Piippo ohjeistaa myös katsomaan tarkkaan, mistä kerää. Liian läheltä asutusta ei kannata poimia. Lisäksi kannattaa varustautua niin, ettei ole paljon paljasta ihoa, sillä auringonvalo ja ihokosketus voivat aiheuttaa osalle oireita. Itselleen uusia yrttejä kannattaa aluksia kokeilla ja käyttää pieniä määriä.

- Ainakin nokkonen ja voikukka ovat helppoja kasveja, joista voi lähteä liikkeelle. Samoin apilankukat, maitohorsma ja ratamon lehdet, Sinikka Piippo vinkkaa.

Kehäkukka ja nokkonen kestosuosikkeja

Sinikka Piippo käyttää monia villiyrttejä, mutta niiden joukossa on joitakin lempikasveja.

- Kehäkukka on ehdoton suosikkini – se tekee hyvää immuniteetille, parantaa hengitysteitä, vatsaa ja suolistoa. Kehäkukan keltainen on myös ilon väri.

- Nokkonen on toinen suosikkini jo vuosikymmenten ajan – se vaikuttaa monipuolisesti mieleen ja kehoon. Nokkosessa on todella paljon folaattia, joka parantaa veriarvoja ja monia muita vitamiineja ja kivennäisaineita. Villivihanneksissa on fenolisia, antioksidanttisia yhdisteitä ja omega3: a. Tykkään paljon myös litulaukasta, jolla on virkistävä vaikutus.

Piippo mainitsee, että monissa keväisissä luonnonyrteissä on paljon C-vitamiinia, ja ne sopivat hyvin virkistämään ja piristämään, jos kevätväsymys vaivaa. Elimistön puhdistamiseen voi kokeilla mm. nokkosta tai voikukanlehtikuuria.

Vinkkejä villivihannesten käyttöön

Villiyrttejä voi hyödyntää ruoanlaitossa todella monipuolisesti. Lehtiä ja kukkia voi silputa salaatin tai smoothien joukkoon, juoda teenä, lisätä ruokiin ja käyttää leivonnassa sekä taikinan joukossa että koristeluun. Yrttejä voi käyttää tuoreena, kuivattuna tai pakastaa niitä.

- Leivonnassa tykkään villivihannespiiraista ja -muffinsseista. Teen esimerkiksi voikukan kukista muffinsseja eli puolet taikinasta korvataan kukilla. Kukissa on paljon karotenoideja. Myös voikukan nuput ovat kivoja – niitä voi kiehauttaa ja pakastaa, lisätä keitoksiin ja paistoksiin.

- Myös smoothieen ja erilaisiin wokkeihin saa uppoamaan paljon yrttejä. Eniten käytän yrttejä kuivattuna melkein mihin tahansa ruokiin, Piippo mainitsee.

Luonnon ja kasvien syvempi taso

Sinikka Piippo on nuoresta saakka aistinut luontoa ja maailmaa myös syvemmällä, esoteerisella tasolla. Ihmisellä on sekä henki että keho – ja kumpaankin voi vaikuttaa kasvien avulla. Viime vuosina Piippo on tuonut näitä asioita esille myös julkisesti kirjoittamalla näistä aiheista.

- Tällainen olen aina ollut, mutta näiden asioiden esille tuominen tieteilijänä ei ole ollut ihan helppoa eikä kaikkien mielestä hyväksyttävää. Koen kuitenkin, että tämä on minun tehtäväni. On tärkeää ymmärtää, mitä luonto, kasvit ja elämä ovat myös syvemmällä tasolla. Jos tieteessä tarkastellaan vain sitä, mitä kasvit sisältävät, ollaan ehkä vähän pintatasolla. Kun näkee ja kokee syvemmällä tavalla, elämästä tulee paljon monisyisempää.

Tulevaisuudessa Sinikka Piippo jatkaa kirjoittamista ja aikoo sukeltaa yhä syvemmälle kasvien erilaiseen maailmaan.

- Kirjoittamisen lisäksi haluan myös kerätä enemmän yrttejä ja tehdä niistä erilaisia valmisteita immuniteetin ja jaksamisen tueksi. Lisäksi haluan nähdä kauniita asioita ja puita Suomessa sekä kaunistaa puutarhaani, Piippo kertoo.

Sinikka Piippo on kasvitieteilijä, professori ja tietokirjailija. Hän on kirjoittanut lääkekasveista, yrteistä, villivihanneksista yli 20 kirjaa ja satoja tieteellisiä artikkeleita kasveista. Piippo harrastaa kasveja, kirjoja ja kissoja. Hänen kirjoittamiaan teoksia ovat mm.

  • Luonnon lääkeyrtit
  • Villivihannekset: terveyttä pihoilta, niityiltä ja metsistä
  • Mielen ruokaa: ravinnon vaikutus muistiin, jaksamiseen ja henkiseen tasapainoon ja
  • Kasvien maaginen maailma

Kuva: Kirsi Tuura
Kirjoittanut: Kaisa Ikävalko

Tervetuloa juttelemaan lisää yrteistä ja hortoilusta lähimpään AITO hyvän olon kauppaan! Tutustu myös Raija ja Jouko Kivimetsän Hulluna Hortaan -kirjaan verkkokaupassa.

Seuraava artikkeli Tiedätkö, mitä maustetta voit käyttää kipuun, painonhallintaan sekä ruoansulatusta helpottamaan?