Lääkäri Olli Sovijärvi: Mikromuovit arjessa – näin vähennät altistumista

Mikromuoveja on kaikkialla ympäristössämme. Niitä on löydetty ruoasta, juomavedestä, hengitysilmasta ja kotipölystä sekä ihmisen keuhkoista, verisuonista ja ateroskleroottisista plakeista. Mikromuoveiksi kutsutaan alle viiden millimetrin kokoisia muovihiukkasia. Nanomuovit ovat vielä pienempiä, ja kokonsa vuoksi ne voivat vuorovaikuttaa solujen ja biologisten kalvojen kanssa suurempia hiukkasia helpommin. 
 
Tieto mikromuovien terveysvaikutuksista kasvaa nopeasti, mutta tutkimus on vielä kesken. Solu- ja eläinkokeissa mikro- ja nanomuovit on yhdistetty muun muassa oksidatiiviseen stressiin, tulehdusreaktioihin, suoliston suojakerroksen muutoksiin ja mikrobiomin häiriöihin. Vuonna 2024 julkaistussa tutkimuksessa mikro- ja nanomuoveja löytyi kaulavaltimoiden plakeista – niiden esiintyminen oli yhteydessä suurempaan sydän- ja verisuonitapahtumien riskiin. Tutkimus ei kuitenkaan osoittanut, että muovihiukkaset olisivat suoraan aiheuttaneet tapahtumat. 
 
Altistumista tapahtuu pääasiassa ruoan ja veden sekä hengitysilman kautta. Arjessa merkittäviä lähteitä voivat olla muoviset elintarvikepakkaukset, pullotettu vesi, kuumat takeaway-astiat, synteettiset tekstiilit ja sisäilman pöly. Erityisesti lämpö, kuluminen, UV-säteily ja materiaalin vanheneminen voivat lisätä hiukkasten irtoamista muovista. 
 
Altistumista ei tarvitse poistaa kokonaan. Suurin hyöty syntyy, kun vähentää päivittäin toistuvia ja helposti hallittavia lähteitä. Älä lämmitä ruokaa muoviastiassa, vaan siirrä se lasiin tai keramiikkaan. Käytä kuumille ruoille ja juomille lasia, ruostumatonta terästä tai keramiikkaa. Vähennä pullotetun veden jatkuvaa käyttöä, jos paikallinen vesijohtovesi on laadukasta. Kotiympäristön pölyn määrää voi vähentää kostealla pyyhkimisellä, HEPA-suodatuksella ja hyvällä ilmanvaihdolla. Luonnonkuitujen suosiminen etenkin vuodevaatteissa ja usein käytetyissä tekstiileissä voi vähentää synteettisten mikrokuitujen määrää. 

Entä mikromuovien poistaminen kehosta?  

Tällä hetkellä ei tunneta kliinisesti osoitettua hoitoa, ravintolisää tai ”detox”-menetelmää, joka poistaisi kudoksiin kertyneitä mikromuoveja. Suurin osa niellyistä suuremmista hiukkasista näyttää kulkevan suoliston läpi ja poistuvan ulosteen mukana. Siksi normaalia suolentoimintaa tukevat perusasiat ovat järkeviä: riittävä neste, kuitupitoinen ruoka, liikunta ja hyvä suoliston mikrobitasapaino. 
 
Kitosaanista ja tietyistä probioottikannoista on saatu lupaavia varhaisia tuloksia mikromuovien sitomisessa ja erittymisen lisäämisessä, mutta näyttö ei vielä riitä hoitosuosituksiin. Myöskään saunan tai hikoilun ei ole osoitettu poistavan kiinteitä mikromuovihiukkasia kudoksista. 
 
Ravitsemus voi silti tukea elimistön omia puolustusjärjestelmiä. Riittävä proteiinin saanti tukee muun muassa glutationin muodostumista (maksan tärkein antioksidantti). Kasvikset, marjat sekä ristikukkaiset vihannekset tarjoavat kuitua ja bioaktiivisia yhdisteitä, jotka tukevat antioksidantti- ja detoksifikaatioentsyymejä. Tämä ei tarkoita, että ruoka tai ravintolisä ”liuottaisi” muovia, vaan että hyvä ravitsemustila auttaa elimistöä vastaamaan ympäristökuormitukseen. 
 
Mikromuoveihin ei tarvitse suhtautua pelolla. Käytännöllisin strategia on vähentää suurimpia altistuslähteitä, tukea suoliston ja hengitysteiden normaalia toimintaa sekä ylläpitää hyvää ravitsemustilaa. Täysin muovittomaan elämään ei tarvitse pyrkiä. Jo muutama päivittäin toistuva muutos voi pienentää kokonaisaltistusta. 
 
Kirjoittanut: Lääkäri, tietokirjailija ja terveyden asiantuntijapuhuja Olli Sovijärvi