Siirry sisältöön
Punkit vihaavat valkosipulia

Punkit vihaavat valkosipulia

Punkki eli puutiainen (Ixodes ricinus) on hämähäkkieläimiin kuuluva loinen. Punkki tarvitsee verta lisääntymiseen. Sen tyypillisiä isäntäeläimiä ovat myyrät ja jänikset, mutta usein myös ulkona liikkuvat ihmiset ja koirat. Punkkien määrän kasvaessa myös punkkien aiheuttamat borrelioosi- ja puutiaisaivokuumetapaukset ovat lisääntyneet hälyttävästi.

Punkit haistavat houkuttelevan isännän

Punkit viihtyvät rehevässä aluskasvillisuudessa, josta ne tilaisuuden tullen hyppäävät sopivan isännän kyytiin. Punkki ei löydä isäntää näköaistin, vaan hajun perusteella. Punkilla onkin tarkka ”nenä”, jolla se aistii potentiaalisen isännän ulos hengittämän hiilidioksidin.

Hyttysistä ja paarmoista poiketen punkit eivät pureudu heti ihoon kiinni. Punkki voi kulkea iholla pitkänkin matkan etsien sopivaa kiinnittymispaikkaa. Punkki valitsee paikan huolella, sillä se pysyy ihossa kiinni jopa useita päiviä, kunnes se on imenyt itsensä täyteen verta. Suojaisaa kehonosaa etsiessä punkki voi myös hylätä sopimattomaksi haistamansa isännän.

Punkit syrjivät valkosipulin syöjiä

Ruotsissa tehty tieteellinen tutkimus osoitti, että valkosipulivalmisteen nauttiminen vähensi punkkien tarttumista ihmiseen*. Kaksoissokkotutkimus tehtiin Ruotsin puolustusvoimien varusmiehillä, jotka liikkuivat rehevässä maastossa.

Tutkimustulos vastasi käytännön havaintoja. Punkkien uskotaan karttavan tuoreesta valkosipulista kehittyviä haihtuvia rikkiyhdisteitä, joita erittyy iholle valkosipulin syömisen jälkeen. Yhdisteet ovat samoja, jotka tunnemme runsaan valkosipulin syömisen jälkeisenä epämiellyttävänä hajuna hengitysilmassa. Valkosipulin suurkuluttajien kohdalla sama rikin katkuinen haju puskee läpi ihosta sellaisella voimalla, ettei se jää keneltäkään haistamatta.

Tuore valkosipuli ei sovi kaikille, eikä varsinkaan koirille

Valkosipuli on tiettävästi yksi terveysvaikutteisimmista kasveista. Valitettavasti se ei silti sovi sellaisenaan kaikille. Tympeän jälkihajun lisäksi se aiheuttaa monille myös ikäviä vatsavaivoja.

Tuore valkosipuli ei sovi koirille. Se sisältää luonnostaan ns. tiosulfaatteja, aggressiivisia rikkiyhdisteitä, joiden on havaittu muuttavan koirien veren punasolujen muotoa ja aiheuttavan näin anemiaa. Yksittäinen valkosipulia sisältävä herkkupala ei ehkä ole koirallekaan haitaksi. Koiralle ei silti pidä syöttää pitkäaikaisesti tuoretta valkosipulia.

Ihmisnenään hajuton ja turvallinen punkkikarkotin

Valkosipulia ei onneksi ole pakko nauttia tuoreena. Valkosipulista voidaan tehdä vatsaystävällinen, jälkihajuton ja koirillekin turvallinen uute. Aivan kuten viinit ja juustot, myös valkosipuli muuttaa muotoaan ja paranee erityisen kypsytyksen myötä.

Edes herkkä ihmisnenä ei erota ainutlaatuisen valkosipuliuutteen nauttimisen jälkeen iholle erittyviä yhdisteitä. Punkit karttavat silti myös tällaista valkosipulia, koska punkkien hajuaisti on tuhansia kertoja ihmistä tarkempi. Iholta voi löytyä yksittäisiä karkuun kipittäviä punkkeja vielä säännöllisen uutteen nauttimisen jälkeenkin. Vuosien kokemusten mukaan punkkien pureutuminen ihoon on silti loppunut lähes kokonaan.

Sopii myös koirille

Oikean käsittelyn myötä valkosipuli muuttuu turvalliseksi myös koirille. Valkosipulin haitalliset tiosulfaatit hajoavat ainutlaatuisen kypsytysprosessin aikana. Tällainen luonnon tehoravinne sopii mm. pienille ja allergisille koirille sekä tiineille nartuille, joilla ei voi käyttää punkkipantaa punkkien loitolla pitämiseen. Ainutlaatuinen valkosipuli sopii myös lapsiperheiden koirille. Punkkipannatonta koiraa saavat pienetkin lapset halata ja silittää turvallisin mielin.

Pidä punkit loitolla itsestäsi ja lemmikistäsi!

Ihmisnenään hajuton valkosipuli on toimiva apu punkkien loitolla pitämisessä. Sillä on lisäksi useita tieteellisesti tutkittuja terveysvaikutuksia. Oikein valitusta tuotteesta on hyötyä kesällä, mutta myös ympärivuotisessa käytössä. Kysy aidosti jälkihajutonta valkosipuliuutetta Aito hyvän olon kaupoista!

* Stjernberg L, Berglund J. Garlic as an insect repellent. JAMA 2000; 284:831

KIRJOITTANUT:

Juha Sihvonen, FM Elintarvikekemia

Edellinen artikkeli Terveys- ja hyvinvointitrendit maailmalta 2023, osa 2