Voimaa väreistä

karotenoidi
flavonoidi
värit
kasvikset
hedelmät
marjat

Kasvikunnasta löytyy oikeastaan kaksi ryhmää värillisiä aineita; karotenoidit ja flavonoidit. Erot ovat siinä, että karotenoidit ovat rasvaliukoisia ja flavonoidit vesiliukoisia - ja tämä taas johtuu niiden rakenteesta. Väriskaala niillä on kuitenkin suhteellisen sama; karotenoidit keltaisesta punaiseen ja flavonoidit (flavus = keltainen) keltaisesta punaisen kautta siniseen. Kaikilla on hyviä vaikutuksia ihmisen terveyteen.

Karotenoidit

Karoteeni ehkä kuulostaa jotenkin tutulta, ja kyllä, beta-karoteeni on se porkkanan väriaine, joka toimii myös A-vitamiinin esiasteena eli siitä muodostuu suolessa A-vitamiinia. Muita karotenoideja ovat alfa-karoteeni, lykopeeni, beta-kryptoksantiini, luteiini, astaksantiini ja zeaksantiini. Näistä A-vitamiiniaktiivisuutta on alfa- ja beta-karoteenilla sekä beta-kryptoksantiinilla. Mistä kasveista näitä löytyy? Sen voi melkein arvata niiden nimien perusteella: beta-karoteenia löytyy mm. porkkanasta (Daucus carota), lykopeenia tomaatista (Solanum lycopersicum) ja zeaksantiinia maissista (Zea mays) eli ne ovat saaneet nimensä niiden kasvien perusteella mistä ne on löydetty. Beta-karoteenia käytetään myös edistämään rusketusta, koska sen runsas nauttiminen aiheuttaa kellertävän värin iholle, joka kuitenkin poistuu kun käyttö lopetetaan. 

Kaikki karotenoidit ovat hyviä antioksidantteja ja niiden runsas nauttiminen näyttäisi suojaavan sydän- ja verisuonitaudeilta sekä syövältä. Erityisesti runsas lykopeenin käyttö hedelmien ja vihannesten muodossa voi suojata miehiä eturauhassyövältä. Luteiini ja zeaksantiini ovat ainoat karotenoidit, joita on löydetty silmän verkkokalvosta ja linssistä, ja siksi on on ajateltu, että ne ovat tärkeitä silmän toiminnalle. Niistä on epidemiologisissa eli väestöpohjaisissa tutkimuksissa saatu näyttöä, että ne voivat suojata silmänpohjan ikärappeumaa (makuladegeneraatio) ja harmaakaihia vastaan. Parasta on, että vihannesten pilkkominen, soseuttaminen ja valmistaminen öljyssä yleensä lisää karotenoidien hyväksikäytettävyyttä. Hyviä lähteitä ovat tomaatti, porkkana, kurpitsa, papaija, vesimeloni, punainen paprika, nektariini ja maissi.

Flavonoidit

Flavonoideja kutsutaan usein myös polyfenoleiksi, vaikka ne eivät kaikki täytä polyfenolien määritelmässä asetettuja ehtoja. Flavonoideja on useita alaryhmiä, jotka eroavat toisistaan rakenteen perusteella (taulukko 1). Puutarhanhoitoa harrastava huomaa heti, että varsinkin antosyanidiinien nimet muistuttavat tiettyjä kukkia ja näin on, ne on nimetty sen kasvin mukaan, mistä ne on ensin löydetty. Nämä ovat myös ne aineet, jotka antavat kullekin kukalle sen ominaisen värin. Mustikka eli meidän kotoinen supermarja, sisältää myös antosyanidiineja.

Ravinnon flavonoidit näyttävät myös suojaavan sydän- ja verisuonisairauksilta sekä syövältä. Yleisesti on ajateltu, että se johtuu niiden antioksidatiivisesta vaikutuksesta. Uudemmat tutkimukset kuitenkin osoittavat, että flavonoidit vaikuttavat solujen väliseen signalointiin ja tätä kautta tiettyjen geenien toiminnan muuttumiseen. Tärkeitä toimintoja, joita geenit ohjaavat, ovat esim. syövän osalta apoptoosin eli ohjatun solukuoleman stimulointi, jolloin virheelliset solut tuhotaan. Tai toisaalta angiogeneesin eli uusien verisuonten muodostumisen esto, jolloin estetään kasvaimen veren ja ravinnon saanti. Isoflavonit ovat ns. fyto- tai kasviestrogeeneja, jotka vaikuttavat naishormonien tavoin, mutta lempeämmin kuin kehon omat hormonit.

Syödään siis värikästä ruokaa, pysytään terveinä ja nautitaan kesästä! Jos käyttää lääkkeitä, kannattaa muistaa varovaisuus greippimehun nauttimisen kanssa, koska se vaikuttaa estävästi erääseen lääkkeitä metaboloivaan entsyymiin (CYP3A4). Tällöin lääkeaineen pitoisuus saattaa nousta vaarallisen korkeaksi.

Taulukko 1.