Vastustuskyky vahvaksi

vastustuskyky
D-vitamiini
sinkki
C-vitamiini
punahattu
ravinto

Syksy on tullut ja ihmiset ovat palanneet kouluun, töihin ja harrastuksiin. Se tietää sitä, että elimistömme altistuu taas päivittäin suurelle joukolle ylimääräisiä ja uusia mikrobeja. Päivät myös lyhenevät eli auringonvaloa on aina vain vähemmän. Näin ollen olisi hyvä kaivaa D-vitamiinipurkit esille tai käydä ostamassa uudet, jos viimetalviset on syöty loppuun. Käsien pesu on myös hyvä ja halpa tapa pitää pöpöt loitolla!

D-vitamiini

Kerrataan ensin virallisia saantisuosituksia: 10 mikrogrammaa (µg) päivässä lapsille ja aikuisille, yli 75-vuotiaille 20 µg. Turvallisena ylärajana on pidetty 100 µg päivässä. Linus Pauling Institute toteaa verkkosivuillaan, että on erittäin epätodennäköistä että 250 µg päivässä aiheuttaisi myrkytysoireita. Nykyään monet laboratoriot tarjoavat D-vitamiinimittauksia (kalsidioli). D-vitamiinitasojen pitäisi mielellään olla yli 50 nanomoolia/litra. Olen itsekin harkinnut mittauttavani D-vitamiinitasoni, jotta osaisin ottaa sopivan määrän lisää purkista.

D-vitamiini liittyy elimistössä erittäin moneen asiaan, joista yksi on vastustuskyky. Yllä mainittu Linus Pauling Institute on koonnut tulokset useista tutkimuksista. Niistä käy ilmi, että henkilöillä, joiden D-vitamiinipitoisuudet olivat matalia, oli suurempi riski sairastua ylempien hengitysteiden sairauksiin kuin niillä, joiden pitoisuudet olivat korkeammat. Tämä on jo erittäin hyvä syy ottaa päivittäiset D-vitamiinit! 

Ravinnosta saa D-vitamiinia rasvaisesta kalasta (mm. ankerias, siika, silli ja silakka), maitotuotteista ja rasvoista, joihin sitä on usein lisätty valmistusvaiheesta. Kasvituotteista sitä on sienissä (tosin huonommin imeytyvässä muodossa).

Sinkki

Sinkkiä pitää saada päivittäin 7-12 mg, naisten vähän vähemmän kuin miesten. Sinkki osallistuu solutasolla erittäin moniin reaktioihin elimistössä ja toimii mm. antioksidanttina. On tehty useita tutkimuksia sinkkilisän (imeskelytabletit) käytöstä flunssan ehkäisijänä tai taudin lyhentäjänä, mutta tulokset ovat olleet ristiriitaisia. Joissakin tutkimuksissa siitä oli apua, toisissa ei. Jos nyt päätyy kokeilemaan sinkin hyödyllisyyttä tässä suhteessa, olisi hyvä pitää päiväannokset alle 50 mg. Tätä yli menevillä annoksilla pitkäaikaisesti käytettynä voi aiheuttaa itselleen kuparin puutteen.

Ravinnosta saa sinkkiä äyriäisistä, naudanlihasta ja muista punaisista lihoista, maidosta, leseistä, pähkinöistä ja siemenistä.

C-vitamiini

C-vitamiinin saantisuositusta nostettiin 60 mg:sta 75 mg:aan viimeksi kun ravitsemussuosituksia uudistettiin vuonna 2014. Tämä muutos tehtiin sen tärkeän antioksidatiivisen vaikutuksen takia. C-vitamiinilisän vaikutusta flunssan esiintyvyyteen, kestoon ja vaikeusasteeseen on arvioitu useissa tutkimuksissa. Säännöllinen C-vitamiinilisä ei vähentänyt flunssan esiintyvyyttä, paitsi erittäin raskaassa fyysisessä rasituksessa (maratoonareilla ja sotilailla arktisissa oloissa), joilla se vähensi flunssia puolella. Sen sijaan säännöllinen C-vitamiinin nauttiminen vähensi flunssan kestoa aikuisilla 8 % ja lapsilla 14 %.

C-vitamiinia löytyy monen vahvuista ja siitä useasti kiistellään mikä olisi paras. Pitoisuus plasmassa nousee jyrkästi kun otetaan 30-100 mg ja saavuttaa huippunsa kun otetaan 200-400 mg kerralla. Imeytyminen on sataprosenttista kerta-annoksilla 200 mg asti. Sitä suurempia annoksia otettaessa ylimäärä poistuu virtsaan. Myöskään eri C-vitamiinin muodoilla, joista yleisimmät ovat natrium- ja kalsiumaskorbaatti, ei ole suurempaa väliä. Bioflavonoidien ei ole huomattu lisäävän C-vitamiinin imeytymistä. C-vitamiini taas lisää raudan hyväksikäyttöä.

Ravinnon C-vitamiinilähteistä parhaimmat eivät olekaan sitrushedelmät - yllätys, yllätys - vaan ruusunmarjat ja paprika. 

Punahattu

Punahattua (tai auringonhattua) on nykyään tarjolla monessa muodossa: tippaa, suihketta, kuumajuomaa ja tablettia. Nestemäiset ovat nopeavaikutteisempia ja niistä saa korkeamman pitoisuuden verenkiertoon. Itse suosin kotona tippoja ja mukana pidettäväksi suihkepulloa. Ennen sanottiin, ettei punahattua saisi käyttää kahta kuukautta pitempään, mutta se väite on nykyään kumottu. Jos tietää, että on herkkä vilustumaan, kannattaa aloittaa punahattukuuri samoihin aikoihin kun alkaa ottaa D-vitamiinia eli viimeistään lokakuussa ja jatkaa noin maaliskuulle asti. Punahattu auttaa tutkitusti lieventämään flunssan oireita ja mikä parasta, sen ahkera käyttö flunssan aikana vähentää selvästi jälkitauteja.