Tohtori Matti Tolonen: raskausajan ravintolisät

Odottavan ja imettävän äidin tulee syödä monipuolisesti ja välttää tupakkaa, alkoholia, huumeita ja jos mahdollista myös särky- ja masennuslääkkeitä. Tuleva äiti tarvitsee kahden edestä suojaravinteita, mutta ei kaloreita. Monet ravintolisät voivat ehkäistä sikiövaurioita, raskausmyrkytystä, raskausdiabetesta ja masennusta sekä edistävät sikiön aivojen, hermoston, luuston ja silmien kehitystä. Lisäksi ravintolisät ehkäisevät ennenaikaista synnytystä ja vähentävät sekä äidin että lapsen riskiä sairastua myöhemmin elämässään kroonisiin tauteihin. Tärkeimmät ravintolisät ovat foolihappo, C- ja D-vitamiinit, kalkki, magnesium, rauta, sinkki ja omega-3-rasvahapot sekä maitohappobakteerit.

Sikiökehityksen aikana lapsi saa kaiken ravintonsa – myös suojaravinteet – äidiltään napanuoran kautta. Raskaudenaikainen aliravitsemus ja syntymänjälkeinen nopea kasvu voivat altistaa lapsen myöhemmin elämässään diabetekselle, sydän- ja verisuonitaudeille, masennukselle ja ehkä monille muillekin kroonisille sairauksille. Tästäkin syystä odottavan ja imettävän äidin tulisi perehtyä suojaravinteiden tärkeään merkitykseen.

Kalkki, magnesium, rauta ja sinkki

Sikiön luuston kasvu vaatii niin paljon kalkkia ja sinkkiä, etteivät äidin ravinnostaan normaalisti saamat määrät useinkaan riitä tyydyttämään molempien tarvetta. Suosittelen odottaville äideille ruoan lisänä kalkkia, magnesiumia, sinkkiä ja muita luustoa vahvistavia kivennäis- ja hivenaineita sekä vitamiineja. Neuvolat suosittelevat äideille yleensä rautaa. Kalkki ja magnesium vähentävät raskausmyrkytyksen (pre-eklampsian) riskiä ja ehkäisevät verenpaineen nousua.

Foolihappo ja muut B-vitamiinit

Foolihappoa tulisi alkaa nauttia jo ennen hedelmöitystä vähintään 400, mieluiten 800 mikrogrammaa päivässä, sillä se ehkäisee sikiövaurioita (spina bifidaa ja huuli- ja kitahalkiota) ja ennenaikaisia synnytyksiä. Hedelmöityksen jälkeen otettuna teho ei ole enää sama.Suosittelen foolihappoa mieluiten yhdistelmänä, jossa on myös B6- ja B12-vitamiineja.

C-vitamiini

C-vitamiini vahvistaa sikiökalvojen rakennetta. Sata milligrammaa C-vitamiinia päivittäin otettuna ehkäisee sikiökalvojen liian aikaista repeämistä. Imetysaikana nautittu C-vitamiini (askorbiinihappo) erittyy äidinmaitoon.

D-vitamiini

Viranomaissuositus on vain 10 µg päivässä, mutta odottavan naisen runsaampi D-vitamiinin saanti 100 µg päivässä vahvistaa syntyvän lapsen luustoa ja voi vähentää hänen riskiään sairastua astmaan ja allergioihin. Norjan kansanterveyslaitoksen suurtutkimuksen mukaan ravintolisänä otettu D-vitamiini ehkäisee joka neljännen raskausmyrkytyksen. D-vitamiini ehkäisee myös istukan tulehdusta. Suosittelen D-vitamiinia 100–150 µg päivässä. Annos on täysin turvallinen sekä äidille että sikiölle. Osan tästä annoksesta voi saada nauttimalla kalaöljyä, joka sisältää D-vitamiinia. Se vähentää samalla masentumisen riskiä. Odottavan naisen seerumin D-vitamiinipitoisuus (S-D-25) tulisi mitata ja lukema tulisi nostaa tasolle 75–150 nmol/l. Ihanne on vähintään 100 nmol/l.

Omega-3-rasvahapot

Omega-3-rasvahappojen vaje altistaa raskaudenaikaiselle ja synnytyksenjälkeiselle masennukselle. Äidin runsas omega-3:n saanti edistää lapsen neuropsykologista (mm. älyn) kehitystä ja vähentää allergia- ja infektioherkkyyttä. Kalaöljy edistää lapsen kehittyvän immuunijärjestelmän kypsymistä terveellä tavalla.

Raskauden aikana äidin ja sikiön yhteinen omega-3:n päivittäinen tarve on niin suuri, ettei tavallisesta ruoasta ole käytännössä mahdollista saada riittävästi. Odottavan naisen tulisi syödä rasvaista kalaa vähintään 340 g/viikko. Ongelmana ovat kuitenkin kalan ympäristömyrkyt. Siksi on turvallisempaa nauttia puhdistettuja kalaöljyvalmisteita. Odotusaikana nautitut omega-3-rasvahapot voivat ehkäistä tyttölapsen sairastumista rintasyöpään vielä vuosikymmentenkin kuluttua.

Maitohappobakteerit

Turun ja Helsingin yliopistoissa ja ulkomailla tehdyt tutkimukset osoittavat, että raskauden aikana äidille annetut maitohappobakteerit suojaavat lasta allergioilta ja infektioilta, usein vielä vuosienkin kuluttua synnytyksen jälkeen. Turun yliopiston uusi tutkimus osoittaa, että probiootit voivat ehkäistä kaksi kolmesta raskausajan diabeteksesta.

Tohtori Matti Tolonen on laillistettu lääkäri, lääketieteen ja kirurgian tohtori ja Helsingin yliopiston dosentti. Hänet tunnetaan yhtenä Suomen luontaislääketieteen uranuurtajista. Tolonen on toiminut käytännön lääkärinä, työterveysopin dosenttina ja professorina, sosiaali- ja terveysministeriön asiantuntijalääkärinä sekä ylilääkärinä Työterveyslaitoksessa. Hän toimi 1980-luvulla myös Maailman Terveysjärjestön (WHO) asiantuntijana Genevessä ja Kööpenhaminassa.

Lehden muita artikkeleita

Kesän kuumuus kuluttaa Magnesiumia
EU:ssa hyväksyttyjen terveysväittämien mukaan magnesium edesauttaa: normaalia energiaa tuottavaa aineenvaihduntaa...
Lue
Ärsyttävätkö kesäherkut vatsaasi?
Viheliäiset vatsahapot Monet kärsivät happamista röyhtäisyistä ja närästyksestä, jotka voivat johtua vatsahapoista....
Lue
Kasvien entsyymit ja yrtit ruuan-sulatuksenapuna
Kasvispainotteinen, runsaasti entsyymejä sisältävä ravinto on tärkeää, koska kasvien entsyymit voivat avustaa...
Lue