Tähän suhteeseen sinun kannattaa panostaa

suolisto
vatsa
suolistobakteerit
bakteerikanta

Kumppanuudessa toiseen syntyy yhteys, josta molemmat osapuolet hyötyvät. Tärkeää on, että pystytään tarkastelemaan asioita toisenkin osapuolen näkökulmasta. Ei pelkästään yritetä tulla toimeen, vaan edistetään yhteiseloa ”saman katon alla”. 

Oletko koskaan tullut ajatelleeksi suhdettasi elimistösi bakteereihin? Aikuisen ihmisen matkassa kulkee noin 1,5 kg:n verran bakteereja ja suurin osa niistä majailee suolistossasi. Näitä bakteereja on siis elimistössäsi valtava määrä ja jopa enemmän kuin elimistösi omia soluja. Pentti Huovinen sanookin osuvasti kirjassaan Tanssii bakteerien kanssa, että ”ihminen on kävelevä bakteerien elatusalusta”. Meillä jokaisella on myös täysin yksilöllinen bakteerikanta, kuten sormenjälkemmekin ovat.

Olet varmasti huomannutkin, että suoliston bakteerikannan merkityksestä on alettu keskustella esimerkiksi diabeteksen, ylipainon, reuman, metabolisen oireyhtymän, aivojen toiminnan ja jopa syöpien yhteydessä. Suolistomme bakteerikanta onkin jatkuvan tutkimuksen ja mielenkiinnon kohteena ja tiedämme sen vaikutuksista terveyteemme ja hyvinvointiimme jo paljonkin, mutta toisaalta vielä todella vähän. Tiedämme kuitenkin varmuudella sen, että sen hyvinvointiin kannattaa satsata.

Olet niin paljon enemmän kuin mitä syöt

Olet ehkä kuullut sanonnan, että olet sitä mitä syöt. Olet itse asiassa sitä, mitä syömästäsi ravinnosta imeytyy elimistösi solujen käyttöön ja mitä suolistosi bakteerit syömästäsi ravinnosta ”valmistavat”.

Suoliston terveyttä edistävien bakteerien tärkeä tehtävä on se, että ne estävät haitallisten ja vieraiden bakteerien kasvua ja lisäksi ne vaikuttavat merkittävästi vastustuskykyymme. Nämä bakteerit valmistavat vitamiineja, kuten biotiinia ja veren hyytymiseen tarvittavaa K-vitamiinia ja ne osallistuvat myös esimerkiksi ravinnosta saatavien haitallisten aineiden hajottamiseen. 

Suolistomme bakteerikanta muokkaa syömästämme ravinnosta jopa sellaisia yhdisteitä, jotka saattavat suojata meitä tietyiltä syöviltä ja sydän- ja verisuonitaudeilta. Saamme lignaaneja kasvikunnan ruoka-aineista, kuten esimerkiksi täysjyvärukiista ja seesaminsiemenistä, mutta eniten niitä on pellavansiemenissä. Suoliston terveyttä edistävät bakteerit muodostavat lignaaneista hormoninkaltaisia yhdisteitä, kuten enterolaktoni, joilla on esitetty olevan näitä edellä mainittuja vaikutuksia. Nämä terveyttä edistävät vaikutukset ilmenevät tosin vain, kun suolistosi bakteerikanta on tasapainossa.

Suoliston bakteerikanta muodostaa ravintokuiduista lyhytketjuisia rasvahappoja, jotka toimivat suoliston limakalvon tärkeänä energianlähteenä ja niillä on myös suoliston limakalvoja suojaava vaikutus. Ohutsuolen limakalvohan on elimistömme tärkein immunologinen elin. Se osallistuu ruoansulatukseen, sen kautta imeytyvät ravintoaineet ja lisäksi se estää haitallisten yhdisteiden pääsyn verenkiertoon.  

Jos siis suhteesi suolistossasi asustaviin bakteereihin rakoilee, voi tästä seurata mitä erilaisimpia haasteita kehoosi. Suolistoperäisissä sairauksissa voi taustalla olla juuri suoliston epätasapainoinen bakteerikanta, kuten esimerkiksi ärtyvän suolen oireyhtymässä usein on. Tosin epätasapainoinen bakteerikanta voi aiheuttaa hyvinkin erilaisia oireita, eivätkä ne aina edes esiinny suoliston alueella. Ruoka-aineyliherkkyydet, ihottumat, niveloireet, mielialan lasku ja jopa masennus, jatkuvat tulehduskierteet – kaikkien näidenkin taustalla saattaa olla suoliston bakteerikannan epätasapaino.

Mitä kaikkea olemmekaan keksineet kumppanimme päänmenoksi

Suoliston mikrobistoa muokkaavat useat eri tekijät, kuten esimerkiksi ruokavalion laatu, ikä, antibiootit, lääkkeet, probiootit, elinympäristö, onko syntynyt keisarinleikkauksella vai alateitse ja imetyksen kesto. Suoliston mikrobiston diversiteetti eli monimuotoisuus voi suojata meitä monilta sairauksilta. Tietysti on tärkeää sekin, mitä tuo monimuotoisuus pitää sisällään. Suolistossa on terveyttä edistävien bakteerien lisäksi aina myös jonkin verran ”huonoja” bakteereja ja lisäksi hiivoja. Kyseessä onkin näiden kaikkien tekijöiden keskinäinen tasapaino. Ja mikä parasta, sinä voit vaikuttaa omilla valinnoillasi tähän tasapainoon.

Meillä on kuitenkin kova tarve päästä näistä kehollamme ja ympäristössämme lymyilevistä bakteereista eroon. Meillä on jo antibakteerisia sukkahousuja, aamutakkeja, urheiluvaatteita, hammastahnoja. Siivoamme kodit todella voimakkailla kemikaaleilla, jälleen antibakteerisilla aineilla, jotta ympäristömme olisi mahdollisimman steriili. Entäpä uusiokuori perunalle ja vihanneksille, johon voitaisiin yhdistää antibakteerisia yhdisteitäkin? Tästäkin kirjoitettiin jokunen vuosi sitten ja toivon, ettei tämä tuotekehityksen kukkanen mennyt eteenpäin. Toki on tärkeää suojautua tauteja aiheuttavilta bakteereilta, mutta tässä selvittäisiin varmasti vähemmänkin järein keinoin.

Antibiootit ovat joskus välttämättömiä, mutta niitä syödään edelleenkin turhaan ja liikaa. Antibioottien haittavaikutuksista tiedetään jo paljon ja tuhoamalla ”huonot pöpöt” tuhotaan samalla myös hyödyllisiä bakteereja. Suoliston bakteerikannan tasapaino voi antibioottihoidon myötä häiriintyä pahimmillaan jopa vuosiksi. 

Mielenkiintoista on sekin, että oleilemalla paljon sisällä sekä työ- että vapaa-aikana voimme vaikuttaa negatiivisesti bakteeristomme monimuotoisuuteen. Vastaavasti oleilu ulkona luonnossa vaikuttaa positiivisesti bakteerien monimuotoisuuteen ja tämä on yhdistetty parempaan terveyteen. Tällä voi olla esimerkiksi allergioilta suojaava vaikutus.

Toisaalta mahalaukun erittämän suolahapon eräänä tehtävänä on tuhota ruoan ja hengitysilman mukana tulleet mikrobit lähes täysin. Moni käyttää kuitenkin suolahappoa neutraloivia tai sen tuotantoa ehkäiseviä lääkkeitä jopa vuosikausia, vaikka niiden käyttö on tarkoitettu vain tilapäiseksi. Suoliston bakteerikannan tasapaino voi siis suistua raiteiltaan näinkin.

Entäpä stressi? Stressi vaikuttaa haitallisesti ruoansulatukseen ja mahalaukussa suolahapon tuotanto voi olla vähäisempää. Pitkään jatkuessaan stressi voi heikentää jopa suoliston limakalvon suojatekijöitä ja limakalvon eheys vaikuttaa taas suoliston bakteerikantaan. Lisäksi kroonisen stressin myötä joidenkin terveyttä edistävien bakteerien määrätkin voivat suolistossa vähentyä. Eli suoliston bakteeritkin voivat stressaantua! 

Kohti monimuotoista ja tasapainoista bakteerikantaa

Jos menisit parisuhdeterapiaan bakteeristosi kanssa, kävisi ilmi, että yksi tärkeimpiä keinoja edistää yhteiseloa on syömäsi ravinnon laatu ja ravintokuitua sisältävillä ruoka-aineilla on tärkeä merkitys. Ravintokuitupitoisella ruokavaliolla en kuitenkaan tarkoita sitä, että söisit runsaasti runsaskuituiseksi mainostettua leipää. 

- Syö runsaasti kasvikunnan ruoka-aineita, kuten esimerkiksi kotimaisia marjoja, erilaisia kasviksia, hedelmiä, avokadoa, manteleita, pähkinöitä ja siemeniä. Täysjyväviljojakin voit käyttää kohtuudella, jos ne sinulle sopivat. Vehnä, edes täysjyväisenä, on harvoin suolisto-oireita potevan ystävä. Toki ruokavalioosi sisältyvät laadukkaat ja luonnolliset proteiinin ja rasvan lähteet. Edistät suolistosi bakteerikannan tasapainoa myös hapatetuilla tuotteilla, kuten esimerkiksi hapankaali, miso ja kefiiri. Suosi luomua. Jos sinulla jo on vatsan- ja suoliston alueen oireita, juuri sinulle sopiva ruokavalio- ja ravintolisäohjelma voi olla hyvinkin yksilöllinen.

- Käytä nautintoaineita, kuten kahvia ja alkoholia kohtuudella.

- Juo riittävästi vettä päivän aikana ja pääasiassa aterioiden välillä.

- Hyvä ja päivittäinen suoliston toiminta on tärkeää suoliston bakteerikannan tasapainolle. Voit tarvittaessa ottaa käyttöön lisäkuidun, kuten esimerkiksi pellavarouhe, kauralese, psyllium- ja akaasiakuitu. Suosittelen, että käytät erilaisia kuituja vaihdellen tai eri kuitujen yhdistelmiä. Kuitujakin valitessa tulee aina huomioida yksilöllinen sopivuus. Muistathan aloittaa lisäkuidun käytön vähitellen pienistä annoksista nostaen määrää vähitellen suositukseen. Probiootitkin voivat ehkäistä ummetusta ja ovat hyödyksi usein myös liian vilkkaan suoliston toiminnan yhteydessä. Voit hyötyä lisäksi hyvin imeytyvästä magnesiumista, jonka liian vähäinen saantikin voi olla laiskan suoliston toiminnan taustalla.

- Vältä turhia antibioottikuureja ja jos joudut sellaisen ottamaan, käytä lisäksi aina laadukasta probioottia useamman kuukauden ajan vielä antibioottikuurin jälkeen. 

- Rauhoita ruokailuhetki ja pureskele ruoka huolellisesti. Jos vatsasi kuitenkin kiukuttelee aterioiden jälkeen, voit kokeilla ruoan yhteydessä otettavaa ruoansulatusentsyymiä. Jos joudut käyttämään suolahapon eritykseen vaikuttavia lääkkeitä, ota ruoansulatusentsyymi aina käyttöön koko kuurin ajalle ja lisäksi laadukas probiootti. Hyödyt ruoansulatusentsyymistä myös elämäsi stressijaksojen aikana. Ruoansulatusentsyymejä on erilaisia ja on tärkeää, että valitset juuri sinun ruokavalioosi ja sinun tilanteeseen sopivan tuotteen.

Lisäksi 

- Nauti elämästä ja ota aikaa rentoutumiseen

- Liikuta itseäsi. Vie suolistosi bakteerikanta kävelylle raittiiseen ulkoilmaan ja kylvetä itseäsi bakteereilla. Ihanaa ja elinvoimaista syksyn alkua Sinulle.