Rohdoskasvien trendit

Adaptogeeni
kasvirohdos
stressi
kuitu
yrtti

Mikä on trendikästä tällä hetkellä luontaistuotealalla ja yleisesti terveyden edistämisessä? Adaptogeenikasvit ja kuidut ovat olleet käytössä jo vuosisatoja ellei -tuhansia, osana perinnelääkintää ja ravintoa. Kuitujen erottamista ravinnosta ja käyttöä sellaisenaan on harrastettu vasta muutamia vuosikymmeniä. Niiden terveysvaikutukset ovat aika laajat. Molemmat ryhmät ovat osa nykypäivän terveystrendiä.

Adaptogeenit

Eurooppalaisen lääkeviraston (EMA) kasvirohdostyöryhmä on keskustellut ja määritellyt adaptogeeni käsitteen seuraavasti: adaptogeenit ovat rohdoksia tai aineita, joilla on kyky normalisoida stressin vaikutuksia elimistön toimintoihin. Niillä on laaja suojaava vaikutus erilaisiin ympäristön aiheuttamiin haasteisiin ja tunnetiloihin. Stressillä tarkoitetaan klassisen määritelmän mukaan elimistön tasapainotilan järkkymistä. Adaptogeenille asetetaan joukko vaatimuksia. Sen tulee olla vaaraton käyttäjälleen. Se lisää elimistön vastustuskykyä erilaisia biologisia, kemiallisia ja fyysisiä tekijöitä vastaan. Adaptogeeni on säätelijä, jolla on normalisoiva vaikutus erilaisiin elintoimintoihin.

Ensimmäinen adaptogeeni, johon tutustuin, oli ginsengjuuri. Yliopiston Apteekin harjoittelijana valmistin ginseng-jauheesta kapseleita pienellä käsikäyttöisellä laitteella. Tämä tapahtui 1970-luvun lopulla. 1980-luvulla ginsengin käyttö yleistyi ja rinnalle tuli myös venäjänjuuri, jota usein virheellisesti kutsutaan Venäjän ginsengiksi. Venäjänjuuri ei ole edes sukua ginsengille, mutta sillä on kuitenkin samantyyppinen vaikutus. 

Uudempia adaptogeenejä meillä päin ovat sitruunaköynnös (Schisandra), maraljuuri, ruusujuuri, Cordyceps ja ashwagandha. Näistä vierasperäisistä nimistä huomaa, että kyseessä on eksoottisia kasveja, joilla ei vielä ole suomenkielisiä nimiä. Erityisesti maraljuurta ja ruusujuurta on tutkittu paljon Venäjällä, armeijan toiveesta, koska siellä on etsitty voimistavia yrttejä sotilaiden käyttöön.

Koska adaptogeenien vaikutus on laaja-alainen, sitä on vaikeaa tutkia lääketieteen suosimin keinoin eli kaksoissokkoutetuilla ihmiskokeilla. Usein tällainen tutkimustieto onkin ristiriitaista, johtuen käytetyistä valmisteista ja vaikutusten mittausmenetelmistä. Kuitenkin monet näistä kasveista, etenkin ginseng, on ollut käytössä vuosisatojen ajan ja auttanut monia ihmisiä. Urheilijat, jotka monesti rasittavat elimistöään äärimmilleen, ovat löytäneet adaptogeenit. Niistä voisi olla monille apua myös arjen haasteista selviämiseen.
 

Kuidut

Sata vuotta sitten valkoinen vehnäjauho oli erittäin haluttua ja kallista. Onneksi muoti on taas muuttunut ja nykyään suositaan täysjyväviljoja. Niiden suosiminen antaa ihmisille paitsi enemmän ravintoaineita, myös kuituja. Kuidut voivat olla rakenteeltaan erilaisia. Yhteistä niille on, että ne ovat isoja molekyylejä, jotka eivät pilkkoudu tai pilkkoutuvat hyvin vähän ruoansulatuskanavassa. Kuitua saa paitsi täysjyväviljasta, myös pellavansiemenistä, marjojen ja hedelmien pektiinistä, glukomannaanista, guarkumista, psylliumista, kaurasta ja akaasiasta. Kuiduille yhteistä on, että ne sitovat vettä mahasuolikanavassa ja turpoavat. Tästä seuraa mm. 

  • suotuisa vaikutus vatsan toimintaan
  • kylläisyyden tunne
  • ravinnon sokerin, rasvan ja kolesterolin hitaampi imeytyminen verenkiertoon
  • paksusuolensyövän riskin aleneminen (Koska massa siirtyy nopeammin suolen läpi ja haitalliset syöpää aiheuttavat aineet eivät ehdi vaikuttaa paikallisesti, eivätkä imeytyä.) 

Joillekin kuiduille on erityisiä käyttöaiheita, kuten painonhallinnan tukeminen (glukomannaani, hyväksytty terveysväite), diabetes ja kolesterolin alentaminen (guarkumi, kaura) tai ulostuslääkkeenä toimiminen (psyllium, pellavansiemen). Kaikilla kuiduilla on kuitenkin terveysvaikutuksia. Mielenkiintoista on, että kauralle myönnettiin jo 1990-luvun lopulla USA:ssa terveysväittämän käyttöoikeus; kaura osana ruokavaliota alentaa kolesterolia. Suomessa se on lyönyt itsensä läpi tässä suhteessa vasta aivan viime vuosina. Tosin meillä oli koko tämän ajan käytössä kasvisteroleilla ja -stanoleilla vahvistetut margariinit, jotka vasta 2000-luvulla hyväksyttiin USA:ssa.

Myös inuliinia voidaan pitää kuituna. Se toimii paksusuolen bakteerien ravintona ja tämän takia sitä pidetään prebioottina eli aineena, joka edistää hyvien suolistobakteerien mm. maitohappobakteerien kasvua. Maitohappobakteereille hymyiltiin vinosti 1980-luvulla, kun ensimmäiset valmisteet tulivat markkinoille. Nykyään ne ovat vakiinnuttaneet paikkansa ravintolisien joukossa. Jopa niin hyvin, että lääkärit suosittelevat maitohappobakteerivalmistetta antibioottikuurin ajaksi vatsahaittojen vähentämiseksi.

Ravitsemussuositusten mukaan pitäisi syödä n. puoli kiloa kasviksia, hedelmiä ja marjoja päivittäin, niiden sisältämien ravintoaineiden ja kuidun takia. Esimerkiksi pellavarouhe-marjasekoitusta voi myös ripotella puuron, viilin tai jogurtin päälle. Näin saa korvattua osan päivittäin suositellusta kuidun määrästä helposti. Viimeisessä Finravinto 2012 -tutkimuksessa todettiin suomalaisten ravitsemustilaa yleisesti melko hyväksi, mutta juuri kuitujen saannissa olisi parannettavaa.
 

Tule asiantuntevaan Luontaistuntija-myymälään!