Ravintorasvat ja terveys

rasvat
rasvafobia
öljy
kalaöljy
kookosöljy
makroravinne

Rasvafobian jatkuessa kuluttaja voi olla yhä hämmentyneempi ristiriitaisesta rasvaneuvonnasta. Perinteinen käsitys rasvoista perustuu pitkälti vanhentuneeseen tietoon. 

On käsittämätöntä, että yhä suositaan margariineja, vähärasvaisia tai rasvattomia tuotteita, vaikka tilastot eivät tue väitteitä, joiden mukaan nämä tuotteet vähentäisivät sydän- ja verisuonitauteja, diabetesta, syöpää ja etenkin ylipainoa. Myös monet muut sairaudet, kuten hermoston ja aivojen sairaudet ja lasten oppimis- ja käyttäytymisongelmat lisääntyvät melkoista vauhtia. Myös näihin sairauksiin on yhdistetty hyvien rasvojen puute ruokavaliossa. Luotettavat tahot ovat niin ikään todenneet, että margariinit, vähärasvaiset ja rasvattomat tuotteet eivät tue terveyttä. Mikään tutkimus ei myöskään ole ehdottomasti todistanut, että eläinrasvat olisivat haitaksi terveydelle.

Kuluttajaa kehotetaan nauttimaan yksipuolista ravintoa, josta on poistettu terveellinen kolmannes; rasvat. Kun näin on tehty, tilalle on yleensä lisätty sokeria, nopeita hiilihydraatteja ja ravintoköyhiä täyteaineita.

Makroravintoaineet

Tarvitsemme joka päivä kaikkia kolmea makroravintoainetta pysyäksemme terveinä ja vitaalisina mahdollisimman pitkään. Hitaat hiilihydraatit, proteiinit ja rasvat kuuluvat makroravintoaineisiin. Kuitenkin on huomattava, että niiden laatu eikä määrä on ratkaiseva tekijä. Laadukkaat, luonnolliset makroravintoaineet sisältävät joukoittain muita tärkeitä ravinteita, kuten vitamiineja, hivenaineita, mineraaleja, joukon fytoravintoaineita (antioksidantteja), entsyymejä ja monia muita tärkeitä ainesosia. Kaikilla makroravintoaineilla on merkittävä rooli terveyden ylläpitämisessä.

Rasvan tehtävät kehossa

1. Energian lähde; uuden ajattelumallin (paradigman) mukaan rasva on hiilihydraattien ohella yhtä tärkeä, ellei tärkeämpi elimistön energian lähde, vain osalle hermostoa ja munuaisia hitaat hiilihydraatit ovat parempia.
2. Mekaaninen suoja iholle ja sisäelimille bakteereja, viruksia ja traumoja vastaan.
3. Terveellisellä rasvalla on myös hormonaalinen tehtävä; se auttaa tuottamaan seksihormoneja, adinopektiini tehostaa insuliinin toimintaa, ja siten auttaa estämään tyypin II diabetestä. Lisäksi rasvakudoksesta erittyy leptiiniä, jonka tehtävänä on ylläpitää normaalia kehon painoa. Rasvakudoksesta erittyy lukuisia muitakin kemiallisia aineita, kuten sytokiineja, jotka toimivat solunvälisinä sanansaattajina. Huomattavaa on, että ylipainoisella ihmisellä rasvan laatu muuttuu epäsuotuisaksi häiriten vakavasti hormonaalista ym. toimintaa. 
4. Terveelliset rasvat tukevat myös immuniteetin toimintaa. Monet vitamiinit kuten A, E ja D ovat rasvaliukoisia ja A- ja E-vitamiinit ovat myös tehokkaita antioksidantteja. Myös omega-3-rasvahapot tukevat immuniteettia, mm. estämällä tulehdusta.
5. Solukalvon tärkein rakennusaine on terveellinen, luonnollinen rasva, joihin lukeutuvat mm. kalarasvat, eläinperäiset rasvat sekä pähkinöistä ja siemenistä saadut rasvat. Keinotekoisesti tuotetut rasvat tekevät solun kalvosta jäykän ja huonolaatuisen aiheuttaen solujen toimintahäiriöitä, mutaatioita ja jopa solun kuolemaa.
6. Noin 60 % aivojen koostumuksesta on rasvoja, joten ei ihme että myös ravintorasvoilla on merkittävä vaikutus niiden – sekä hermoston – toiminnalle. Muistin, kognitiivisten toimintojen sekä ylipäätään aivojen ja hermoston terveellisten toimintojen tukeminen erilaisten rasvojen avulla on ensiarvoisen tärkeää.
7. Rasva on erinomainen kehon lämmönsäätelijä.
8. Terve rasvakudos auttaa painonhallinnassa, sillä se sisältää myös mitokondrioita, jotka tuottavat energiaa. Epäterveellinen rasvakerros ylipainoisella ihmisellä (keskivartalolla) ei tuota energiaa, vaan tukee rasvan lisääntymistä.

Jo yllä olevista esimerkeistä voi ymmärtää, että hyvälaatuisen, luonnollisen rasvan (monityydyttymättömän, tyydyttyneen ja keskipitkäketjuisten triglyseridien) tulisi kuulua osaksi terveellistä ruokavaliota. Ongelma on siinä, että kuluttaja ei tiedä mikä on terveellistä rasvaa, koska tieto on ristiriitaista ja palvelee usein muita tahoja kuin yksilön terveyttä.

Terveellisten ravintorasvojen lähteitä

1. Rasvainen kala ja sen öljy
2. Kookosöljy (erinomainen ruoanvalmistuksessa)
3. Kylmäpuristettu neitsytoliiviöljy (erinomainen esim. salaatinkastikkeessa, kuullotuksessa ja höyrytettyihin kasviksiin lisättynä)
4. Pähkinät, siemenet ja mantelit, ei paahdettuja, eikä suolattuja (niiden kylmäpuristettuja öljyjä voi käyttää kulinaristiseen tarkoitukseen, lisäämään makuelämyksiä ja erilaisia ravintoaineita)
5. Avokado, sisältää runsaasti ravinteita ja terveellistä öljyä
6. Eläinrasvat, luonnollisista lähteistä, kuten kokoliha, kananmuna, täysrasvaiset maitotuotteet ja voi

Kaikkia kannattaa käyttää kohtuudella (laatu, eikä määrä -periaatteella) ja vaihdellen, että saadaan optimaalinen määrä ravintoaineita!

Epäterveellisiä ravintorasvojen lähteitä

1. Margariinit ja niitä sisältävät tuotteet (hydrogenoidut rasvat, transrasvat)
2. Kaikki jalostetut ja käsitellyt kasviöljyt
3. Vähärasvaiset ruoat - jos tuotteessa on vähän rasvaa, siinä on taatusti runsaasti erilaisia sokereita
4. Rasvattomat tuotteet, joiden maku on korvattu sokerilla, aromeilla ja muilla lisäaineilla
5. Jalostetut lihatuotteet sisältävät runsaasti lisäaineita, olivat ne sitten vähärasvaisia tai normaalirasvaisia
6. Valmisruoissa, esim. leipomotuotteissa, kekseissä, vanukkaissa ja jäätelössä, on aina kovetettuja kasvirasvoja (transrasvoja) tai toisella nimellä hydrogenoituja kasvirasvoja
7. Roska- ja pikaruoka sisältävät runsaasti prosessoituja rasvoja, usein myös härskiintyneitä öljyjä

Ravintorasvojen vaikutusta terveyteen tutkitaan jatkuvasti. Monet tutkimukset ovat jo muuttaneet vanhoja käsityksiä, ja mielenkiintoista uutta tietoa tulee koko ajan lisää.