Muistia voi parantaa ravintoainein

Muisti
aivot
muistisairaudet
ravintoaineet
E-EPA
kalaöljy
berberiini

Neurotieteiden isänä pidetään espanjalaista lääkäriä Santiago Ramon y Cahalia (1852–1934). Hän oli saanut lahjaksi mikroskoopin, jolla hän alkoi tutkia rottien aivojen rakennetta ja huomasi aivosolujen (neuronien) muodostavan yhteyksiä toisiin neuroneihin. Siitä käynnistyi aivotutkimus, joka jatkuu nykyään vilkkaana. Ramón y Cajal sai yhdessä Camillo Golgin kanssa lääketieteen Nobelin palkinnon vuonna 1906. 

Wieniläissyntyinen, Yhdysvalloissa vaikuttava tohtori Eric Kandel puolestaan sai vuoden 2000 Nobelin palkinnon uraa uurtavista muistin molekyylikemiaa koskevista tutkimuksistaan. Hän osoitti, että hermovälittäjäaineet ja proteiinien fosforylaatio muodostavat ihmisen lyhyt- ja pitkäaikaisen muistin, jonka varassa me voimme toimia mielekkäästi. Fosfori on siis välttämätöntä muistin toiminnalle. Se selittää osittain suositun ravintolisän, fosfoseriinin, erinomaista vaikutusta lähimuistin parantajana.

Muistihäiriöt yleisiä

Aivotursot eli hippokampukset on tärkeitä aivojen alueita muistin kannalta. Niihin saapuu kaiken aikaa signaaleja aivokuorelta havainnoista, joita ihminen tekee. Aivoturso jäsentelee ja varastoi tiedot puskurivarastoon (ns. "kovalevylle"), josta ne myöhemmin tarvittaessa siirtyvät takaisin käyttömuistiin. Henkisellä suorituskyvyllä tarkoitetaan muun muassa muistia, asioiden ymmärtämistä, jäsentämistä, tiedon käsittelyä, oivaltamista, päättelyä, vireyttä ja valppautta. Nämä ovat olennaisia asioita ihmisen toiminnan kannalta. Juuri nämä kognitiiviset tietotaidot heikkenevät yleensä iän myötä. 

Muistihäiriöitä, joka ei ole varsinaista dementiaa, esiintyy joka viidennellä yli 70-vuotiaalla miehellä ja joka seitsemännellä naisella. Euroopassa ilmenee joka vuosi yli miljoona uutta tapausta, joissa muisti ja muut kognitiiviset toiminnot heikkenevät oleellisesti. Suomessa on ainakin 250 000 muistiongelmista kärsivää ihmistä, ja lisäksi noin 100 000 suomalaista kärsii vaikeasta dementiasta, suurimmaksi osaksi Alzheimerin taudista. Valitettavasti siihen ei ole parantavaa lääkettä.

Ravintoaineita muistin tueksi

Aivan viime aikoihin asti on uskottu, että muistin heikkeneminen kuuluu vääjäämättömästi vanhenemiseen, eikä asialle voi tehdä mitään. Nyt on kuitenkin käynyt ilmeiseksi, että muistin heikkenemistä voidaan sittenkin ehkäistä ja jopa jossakin määrin parantaa tiettyjen ravintoaineiden avulla. Niitä vain tarvitaan ruuan lisänä suurempina annoksina kuin ruuasta voi saada. Yhä useampi neurologikin on alkanut tutkia ja suositella muistisairauksien ehkäisemiseen berberiiniä, B6-, B12- ja D-vitamiineja, foolihappoa, karnosiinia, ubikinonia ja muita ravintolisiä. 

Aivan erityisesti kalaöljyn EPA-rasvahappo näyttää suojaavan hippokampusta. Esimerkiksi Dublinin Trinity Collegen neurotieteiden laitos on osoittanut, että muistin heikkeneminen iän myötä johtuu pääosin aivoturson kroonisesta matala-asteisesta tulehduksesta, joka lisää myrkyllisten beeta-amyloidipaakkujen kertymistä aivoihin. E-EPA vaimentaa tulehdusta ja voi ylläpitää ja parantaa muistia. Neurotieteilijät Cai Song ja Pornnarin Taepavarapruk ovat tutkineet E-EPAa, koska se läpäisee veriaivoesteen ja pääsee siten hyvin aivoihin. E-EPA suojaa tärkeää hermovälittäjäainetta, asetyylikoliinia, ja aivoperäistä hermokasvutekijää. Tämä selittää myös E-EPAn antidepressiivistä vaikutusta, sillä kasvutekijä ehkäisee masennusta. Tulokset osoittivat lisäksi, että E-EPA voi parantaa oppimista ja muistia, ehkäistä ikääntymiseen liittyvää muistin heikkenemistä sekä ehkäistä ja jarruttaa Alzheimerin tautia. 

Turussa Åbo Akademi on tutkinut yhdessä intialaisen Amrita Institute of Medical Sciences -laitoksen kanssa berberiinin vaikutuksia aivojen toimintaan. Tulokset osoittivat, että berberiini ehkäisee Alzheimerin taudille tyypillisten muutosten syntyä, ja voi siten ehkäistä ja jarruttaa tätä muistisairautta.

Edellä mainituilla ravintolisillä on toisiaan vahvistava yhteis- ja vuorovaikutus, joka suojaa ikääntyviä aivoja. Ravintolisät eivät rasita maksaa, vaan suojaavat sitä muun muassa alkoholin, lääkkeiden ja liiallisten sokereiden haittavaikutuksilta.