Kuidut kunniaan!

Tiedämme suoliston bakteerikasvuston merkityksestä ihmisen terveydelle yhä enemmän. Erityisesti antibioottien laajan käytön tiedetään häiritsevän suoliston normaalia toimintaa sekä bakteerikantaa jopa vuoden ajan. Ilmavaivat, turvotus, kutina ja kosteus peräaukossa voivat olla oireita suoliston huonosta tasapainosta.

Useimmiten antibioottien käyttö on perusteltua, mutta kannattaa ottaa huomioon, että niillä voi olla hyvin hankalia suolistoon kohdistuvia sivu- tai haittavaikutuksia. Ihanteellinen tilanne olisi, että suoliston bakteerikanta on kunnossa ja suoli toimisi yhtä usein kuin syömme päivässä. Se edellyttää, että ravinto on terveellistä eikä lääkekuureja ole käytetty ja ulosteet ovat normaaleja. Silti edes ulostuskerrat eivät kerro koko totuutta. Toiset juoksevat jatkuvasti vessassa ja luulevat, että suoli toimii hyvin vaikka sen kunto on ”rempallaan”. Ihmiset, joilla on jatkuva ripuli voivat kärsiä ummetuksesta. Toiset taas vierailevat vessassa hyvin harvoin. Kun suolistoon pääsee kertymään runsaasti kuona-aineita, ne voivat aiheuttaa oireita muuallekin elimistöön. Ilmavaivat, turvotus, kutina ja kosteus peräaukossa sekä monenlaiset herkistymiset eri ruoka-aineille voivat olla oireita suoliston huonosta tasapainosta.
 

Muista tärkeät kuidut

Suoliston bakteerikannan hyvinvointiin vaikuttaa ensisijaisesti syömäsi ravinto. Tärkeää on huolehtia mm. riittävästä ravintokuidun saannista. Suomalaisten kuidun saanti on edelleen nykyistä ravitsemussuositusta alhaisempi, vaikka moni syökin puuroa ja ruisleipää päivittäin. Kuidun saantisuositus on naisilla vähintään 25 g ja miehillä vähintään 35 g kuitua päivässä. Suomalaiset saavat ruoasta kuitua keskimäärin 21 g päivässä. Kasvikset, hedelmät, pähkinät ja täysjyväviljat toimivat hyvänä ravintokuidun lähteinä, mutta erityisen hyviä ja helppoja kuitulisiä saa pellavarouheesta ja suomalaisista majoista.
 

Pellava - täydellistä terveysruokaa

Pellava on monipuolinen kasvi, joka voidaan hyödyntää varresta siemeniin. Siitä voidaan valmistaa mm. lääkkeitä, öljyä, kangasta, kuitulevyjä ja rakennusten lämpö- ja äänieristeitä. Pellavakasvista voidaan hyödyntää lähes 100 %. Pellavaa on käytetty jo ainakin 5000 vuotta ravinto- ja kuitukasvina. Se kuuluukin suomalaiseen maalaiskulttuurimaisemaan.

Pellavansiemenet sisältävät runsaasti kuitua. Pellavarouhe sisältää keskimäärin 37 % ravintokuitua, josta 2/3 on liukenematonta ja 1/3 on liukenevaa kuitua. Liukenematon kuitu toimii suoliston hyväksi lisäämällä ulosteen massaa ja tarpeellisten bakteerien määrää. Muiden siementen tavoin pellavassa on tiivis paketti myös öljyjä, proteiinia, kivennäisaineita ja vitamiineja, kuten kaliumia, magnesiumia, kalsiumia ja seleeniä sekä B-, E- ja K-vitamiinejai.

Pellavansiemenissä on erityisen paljon linoli- ja alfalinoleenihappoa. Alfalinoleenihappo (ALA) on ihmiselle välttämätön rasvahappo, joka lukeutuu omega-3 -rasvahappoihin. Sen tiedetään edistävän veren kolesterolitasojen pysymistä normaalina. Suomalaisessa pitkän päivän alueella kasvavassa pellavassa on jopa 20 % enemmän hyviä rasvahappoja kuin ulkomailta tuodussa. Kannattaakin siis suosia suomalaista pellavaa.
 

Pellavan lignaanit ja suoliston bakteerikanta

Useiden tutkimusten kohteena ovat monissa syötävissä kasveissa esiintyvät kuituihin sitoutuneet lignaaniyhdisteet. Lignaaneja saa mm. täysjyvärukiista ja seesaminsiemenistä, mutta erityisen paljon niitä on pellavansiemenissä. Jotta lignaanien terveyshyödyt saadaan elimistön käyttöön, täytyy suoliston bakteerikannan olla kunnossa. Paksusuolen hyvät bakteerit nimittäin muuntavat lignaanit hormoninkaltaisiksi yhdisteiksi, jotka hyödyttävät monella tavoin sekä naisia että miehiä. Kun suolisto on ”rempallaan” eikä ruokavalio sisällä riittävästi ruoka-aineita, joista saa terveyttä edistäviä bakteereita, olisi ihanteellista käyttää pellavatuotteiden ohella ihmisperäisiä maitohappobakteerivalmisteita.
 

Marjat - metsiemme värikkäät ihmeet

Marjat tuovat suurta lisäarvoa ruokavalioomme, mutta myös vatsamme hyvinvoinnille. Kaikilla marjoilla tiedetään olevan useita terveysvaikutuksia, mutta toiset on ylitse muiden. Marjoja kannattaa syödä myös niiden sisältämien vitamiini- ja hivenainevarantojen vuoksi. Mustikka, tyrni, karpalo ja ruusunmarja sisältävät runsaasti flavonoideja, antosyanideja ja fenolisia yhdisteitä, joilla tiedetään olevan runsaasti hyviä vaikutuksia koko elimistölle.

Linomix on suomalainen ravitsemusasiantuntijoiden suunnittelema ravintolisä joka sisältää pellavarouheen lisäksi 24 % marjoja, pienen määrän kauralesettä ja intiaanisokeria. Hyvänmakuinen ja helppokäyttöinen ”ravintopommi”, jota voi lisätä puuroon, viiliin, jogurttiin, marjakeittoon ym. Kaksi rkl päivässä antaa hyvän perustan terveelliseen ruokavalioon.
 

Tuotetta on saatavilla Luontaistuntija-myymälöissä ja -verkkokaupassa.
 

Lehden muita artikkeleita

Luontaistuntija-tarjoukset
Tarjoukset ovat voimassa myymälöissä ja verkkokaupassa 30.6.–31.7.2017 tai niin kauan kuin tuotteita riittää. Valikoima...
Lue
Nukuitko huonosti?
Suomessa on todettu esiintyvän eniten unettomuutta koko Euroopasta. Aikuisväestöstä arviolta 10 % kärsii...
Lue
Karpalo ja maitohappobakteerit tueksi kesärientoihin
Antibioottikuuri lopettaa akuutit virtsatievaivat nopeasti. Toisinaan antibiootti voi kuitenkin altistaa uudelle...
Lue