Koululaiset aikaisemmin nukkumaan

- Kunnon yöuni nousee tärkeysjärjestyksessä liikunnan ja ruokavalion rinnalle. Mitä myöhemmin koululaiset käyvät nukkumaan, sitä enemmän heille kasautuu ongelmia. Tutkimusten mukaan terveysriskit kohdistuvat illanvirkkuihin, joita on noin 13 prosenttia aikuisväestöstä, lääketieteen tohtori Timo Partonen sanoo.

Partosen teos ”Lisää unta – kiireen lyhyt historia” (Duodecim, 2014) on vetoomus kunnollisen yöunen puolesta.

- Uni on laatuaikaa, josta ei tulisi tinkiä. Esimerkiksi 12-vuotiaana yöunen pituuden vaihteluväli on 8 - 10,6 tuntia. Mikä sitten on riittävän pitkä yöuni, sen saa selville vain nukkumalla, vertailemalla, kuinka virkistynyt on herätessä ja miten helposti pysyy virkeänä päivän aikana. Kouluaamujen myöhentämisen asemesta koululaisten kannattaa mennä nukkumaan varhemmin saadakseen riittävästi unta. Itsensä voi totuttaa tähän aikaistamalla nukkumaanmenoa viidellä minuutilla joka ilta, kunnes tavoiteltu nukkumaanmenoaika on saavutettu.

- Ajankäytön hallinta on tärkeää, jotta unelle tulee varatuksi riittävästi aikaa. Sosiaalisen kalenterin ei kannata olla liian iltapainotteinen. Vuorokausirytmin säännöllistämisessä auttavat muun muassa virkistävä kirkasvalohoito aamuisin, päivittäinen kuntoliikunta sekä syömisen välttäminen kello 20 jälkeen. Tietokoneet ja älypuhelimet pois makuuhuoneesta! Koululaisten uniongelmat ovat kaksinkertaistuneet viimeisten 20 vuoden aikana. Tämä ilmenee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Kouluterveyskyselystä ja Jyväskylän yliopiston johtamasta WHO:n koululaistutkimuksesta.

- Olisi koetettava selvittää uniongelmien taustalla olevat syyt, jotka luultavasti liittyvät nuorten vuorokausirytmin muutokseen murrosiässä, elämäntapoihin sekä elektronisten laitteiden käyttöön, THL:n erikoistutkija Erkki Kronholm toteaa.

Timo Elo, toimittaja