Kilpirauhasen vajaatoiminta – näin tuet kilpirauhastasi luonnollisin keinoin

kilpirauhanen
stressi
verensokeri
ravintoaine
aineenvaihdunta
kilpirauhashormoni
hiilihydraatti
vähähiilihydraattinen
kalori
dieetti
gluteenivilja
jodi
seleeni
sinkki
kelp
rentoutuminen

Kilpirauhasen vajaatoiminta on hyvin yleistä. Kilpirauhasen optimaaliseen toimintaan vaikuttavat monenlaiset asiat, kuten oikeanlainen, verensokerin tasapainoa tukeva ravinto, ravintoaineiden saannin varmistaminen ja elämäntapoihin liittyvät asiat, etenkin stressinhallinta. 

Kilpirauhasella on monia tärkeitä tehtäviä. Se pitää aineenvaihdunnan käynnissä ja huolehtii siitä, että rasvoja käytetään energiaksi. Tällöin paino säilyy optimaalisena, eivätkä kolesteroliarvot nouse. Kilpirauhasen lämmönsäätelytehtävä varmistaa, että kehon lämpötila pysyy sopivana, emmekä palele tai hikoile kohtuuttomasti. Kilpirauhasessa muodostuva kalsitoniini säätelee kalsiumin aineenvaihduntaa ja sitä kautta luuston kuntoa. Optimaalinen kilpirauhashormonien tuotanto vaikuttaa myös libidoon ja hedelmällisyyteen sekä kasvuhormonien muodostukseen, joka pitää meidät nuorena.
 

Ruokavalio ja ravintolisät kilpirauhasen toiminnan tueksi

Yksi muistettavista pääasioista on se, että kilpirauhasen tulee saada tarpeeksi kaloreita, etenkin hiilihydraatteja. Monesti vähäenergiset dieetit vievät ojasta allikkoon ja vaikuttavat kielteisesti kilpirauhasen toimintaan, toisinaan saattaa puhjeta vajaatoiminta. Jatkuva laihduttaminen on tuhoisaa. 
 

Ravintoainerikas ruoka on tärkeää kilpirauhaselle

  • Monipuolinen syöminen riittää, kun huolehdit siitä, että verensokeri pysyy tasapainossa. 
  • On tärkeää saada tarpeeksi tuoretta ravintoa, ainakin viisi annosta päivässä, mutta mieluiten enemmän. 
  • Karkeasti arvioituna oman kämmenen kokoinen ja levyinen pala proteiinia joka aterialla.
  • Hyviä rasvoja noin 4–6 ruokalusikallista päivässä (lisätyn rasvan määrä). 
  • Jos pystyt ostamaan luomuruokaa, aina parempi. 
  • Hyvälaatuiset proteiinit (vaalea liha, kala, riistaliha, palkokasvit, pähkinät ja siemenet) sekä hyvät rasvat (oliiviöljy, kookosöljy, voi, avokadoöljy, pellavansiemenöljy jne.) pitävät verensokerin tasaisena pitkään. 
  • Hiilihydraatit vaikuttavat verensokerin nousuun, mutta niidenkin glykeemisessä indeksissä on suuria eroja. Tuoreravinto, kuten esimerkiksi porkkanaraaste verrattuna keitettyihin porkkanoihin, nostaa verensokeria aina maltillisemmin.
  • Hiilihydraattien sietokyky on erilainen. Toinen voi hyvin 100 grammalla hiilihydraatteja päivässä, paljon liikkuva voi nostaa määrän lähelle 200 g/ pvä. Tärkkelyspitoiset hiilihydraatit kannattaa säästää treenien jälkeen syötäväksi tai iltaan, joka parantaa unen saantia.
  • Höttöhiilarien käyttö, eli vehnästä valmistetut tuotteet, pikaruoat ja einekset kannattaa minimoida.
  • Gluteeniviljojen sietokyky on jokaisella erilainen. Toinen sietää kaikkia muita paitsi vehnää, toinen voi paremmin täysin gluteenittomalla ruokavaliolla. 
  • Aikuinen ihminen ei tarvitse maitoa ruokajuomana, hapanmaitotuotteet ja juustot riittävät monille maitotuotteista. Kalsiumia saa muistakin lähteistä, kuten pikkukaloista, jotka syödään ruotoineen, ruusunmarjasta, parsakaalista tai seesaminsiemenistä. 
  • Lisätty valkoinen sokeri olisi hyvä jättää minimiin ja käyttää sen sijaan makeutukseen hunajaa tai vaikkapa kookossokeria. Marjojen ja hedelmien sokeri on luonnollista, hyvää sokeria.
  • Ruoansulatusta ajatellen hedelmät ja marjat kannattaa syödä ennen ateriaa tai niiden välissä. 
     

Kilpirauhaselle tärkeiden ravintoaineiden saanti on hyvä varmistaa 

  • Jodin saannissa on helposti vajausta, jos käyttää vain merisuolaa tai himalajansuolaa. Nykyään niistä löytyy vaihtoehtoja, joihin on lisätty luonnollista kelp-levää jodin lähteeksi. Kelp-levää saa kapseleinakin.
  • Suomalaisilla on edelleen seleenin puutetta, vaikka sitä lisätään nykyään lannoitteisiin. Seleenin saannin voi taata syömällä 2–3 parapähkinää päivässä (tosin niiden pitoisuus vaihtelee) tai ottamalla seleeniä ravintolisänä. 
  • Muita ravintoaineita, joita tarvitaan kilpirauhashormonien tuottamiseksi ovat
    • tyrosiini (proteiinipitoisesta ruoasta, kuten kanasta)
    • sinkki
    • rauta
    • B2, B3 ja B6 -vitamiinit
    • A, C ja D -vitamiinit.
  • A vitamiini, sinkki ja omega-3 -rasvahapot ovat tarpeellisia T3 hormonin (aktiivisen hormonin) sitoutumiseen solureseptoriin eli hormonin vastaanottokohtiin soluissa. 
  • Jos ruoansulatuksen tai suolen toiminnan kanssa on ongelmia, kannattaa niitä tukea hyvällä ruoansulatusentsyymillä ja tarvittaessa suolahappolisällä sekä kuituvalmisteella. Markkinoilla on monia hyviä ja toimivia vaihtoehtoja. 
     

Elämäntapoihin liittyvät asiat

Stressitasojen minimointi ja etenkin pitkään jatkuneen stressin välttely on yksi avainasioista, jolla pystyt pitämään kilpirauhasen toiminnan optimaalisena. Lisämunuainen ja kilpirauhanen toimivat käsi kädessä. Jos huomaat, että stressillä on taipumusta muuttua krooniseksi, toimi nopeasti ja tee muutoksia elämääsi. Pyri vaikuttamaan asioihin, joita pystyt muuttamaan ja jos et voi vaikuttaa niihin, muuta suhtautumistapaasi. 

Nykyajan tietoyhteiskunta on hektinen, vaatimuksia on paljon ja niitä tulee joka suunnasta. Tulisi olla tehokas ja tuottava. Eihän se ihme ole, että meillä on paljon stressiä. Oman ajattelumaailman muokkaus lieneekin pitkällä aikavälillä yksi tehokkaimpia keinoja hillitä stressitaakkaa. Tähän voi hakea apua erilaisista tekniikoista tai valmentajilta kuten NLP, elämäntaidon valmentaja tai mentaalivalmentaja. 
 

Rentoutuminen

Arkipäiviin kannattaa ujuttaa mukaan rentouttavia hetkiä, hengitys- tai rentoutusharjoituksia, meditaatiota, joogaa, rentoutusäänitteiden kuuntelua tai mitä tahansa muuta sinulle sopivaa rauhoittavaa toimintaa. Jo pelkästään käsillä tekeminen, maalaaminen, askartelu tai käsitöiden tekeminen voi rauhoittaa mieltä. Iloa tuottavia asioita olisi suositeltavaa tehdä päivittäin tai ainakin viikoittain. Liikunta puolestaan parantaa solujen herkkyyttä kilpirauhashormoneille ja parantaa hormonien vaikutusta soluissa ja koko kehossa. 
 

Entäpä nukutko tarpeeksi? 

Viimeistään tunti ennen nukkumaanmenoa olisi hyvä himmentää valoja ja sulkea kaikki älylaitteet. Makuuhuoneen tuuletus, hyvä sänky, tyyny ja luonnonkuiduista valmistetut petivaatteet helpottavat hyvän unen saantia. Jos pidät kännykkää herätyskellona, se kannattaa pitää pois päältä, etteivät sähkömagneettiset aallot huononna unen laatuasi. Parhaimmat ja sikeimmät yöunet saat yön ensi tunteina välillä 22–02, sen jälkeen unen laatu kevenee. 
 

Kuinka paljon vaadit itseltäsi? 

Kilpirauhasen vajaatoimintaa voisi luonnehtia ”minun pitää” -sairaudeksi. Monilla vajaatoimintaa sairastavilla mieli on täynnä asioita, joita tulisi tehdä, mitä heidän pitäisi haluta tehdä, mitä ei pitäisi tuntea…Kun yrittää olla hyvä ja arvokas, alkaa huomaamattaan vaatimaan itseltään asioita, nostamaan riman 150 %:iin ja väsyy näiden vaatimusten alle. Arvosta itseäsi, puhu itsellesi kauniisti, laske rimaa ja päästä irti kaikesta syyllistävästä. Rakasta itseäsi ehdoitta, niin stressihormonien määrä puolittuu hetkessä!
 

***

Anu Bouquet
ravintoterapeutti

Anu Bouquet toimii ravintoasiantuntijana vastaanotollaan Nummelassa, Espoossa ja Hyvinkäällä. Henkilökohtaisen asiakastyön lisäksi Anu pitää kursseja ja luentoja. Hän on hankkinut lisää koulutusta mm. kroonisten infektioiden hoidossa ja funktionaalisen lääketieteen laboratoriotestien tulkinnassa. Lisätietoa www.ravintoeliksiiri.fi
 

Kysy lisää tuotteista lähimmästä AITO hyvän olon kaupasta tai tutustu tuotteisiin verkkokaupassa.